Mediatiedot kertovat, että Suomeen on perustettu 1.3.2022 alkaen uusi rokotetutkimuskeskus Finvac Oy. Nettihausta löytyy, että tämän nimisiä toimijoita on Suomessa entuudestaan jo kaksi, yksi on koneenrakennusalalla ja toinen on LVI-alan yhteenliittymä, sekä lisäksi löytyy yksi konkurssipesä. Ei kuulosta hyvältä startilta uudelle yritykselle.
Niminikkarit eivät siis ole onnistuneet kovin hääppöisesti, mutta on uudessa firmassa muutakin kummallista. Sen taustalla on kaksi rokotealan toimijaa, joilla on kuitenkin hyvin erilaiset lähtökohdat liittymisessä tai sulauttamisessa tähän uuteen rokotetutkimuskeskukseen.
Näennäisesti ykköspartneri on THL, jolle tulee 51%:n osuus uuden yhtiön osakkeista. Tämä on sikäli kummallista, että THL tuo uuteen keskukseen vain vähän toimintaa. THL:lla lienee menossa tasan yksi rokotetutkimus, Sanofi Pasteurin valmistaman suuriannoksisen influenssarokotteen tutkimus (FinFlu HD) yli 65-vuotiailla. Sekin on ollut pysähdyksissä kaksi vuotta, koska koronan vuoksi influenssaa on ollut hyvin vähän (”Influenssakin tulee – vai tuleeko?” 28.9.2021).
Tutkimusten volyymin suhteen THL on siten vähäpätöinen osapuoli Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskukseen verrattuna. Näin on ollut suurimman osan 2000-lukua, vaikka THL onkin saanut toteuttaakseen joitakin isoja tutkimuksia. THL:n etuna on ollut se, että se on lääkeyhtiöiden silmissä valtiollinen toimija, jonka kanssa on kannattanut olla väleissä. Kytkykauppa on mennyt suunnilleen näin: me (lääkeyhtiöt) ostamme teiltä tutkimuksia ja te (THL, Suomi) ostatte meiltä rokotteita.
Jottei kytkykauppa olisi niin ilmeistä, on rokotehankintoja viime aikoina yritetty naamioida STM:n kautta tapahtuviksi. Tämä ei ole onnistunut hämäämään kovin monia. Nyt aloittava ”valtion erityistehtäväyhtiö” onkin keino luoda vähän tehokkaampi savuverho tälle alueelle. On kuitenkin kyseenalaista, onnistuuko ”kaupallisten” rokotetutkimusten erottaminen muusta THL:n toiminnasta nytkään uskottavasti. Se on kuitenkin mainittu oikeuskanslerin tavoitteena, kun hän on ryhtynyt yhtiötä puuhaamaan.
Toinen THL:n kotikenttäetu on, että he ainakin luulevat omistavansa Suomen terveyskeskukset ja neuvolat. Kun THL antaa rokotussuosituksia, niin niitä noudatetaan ja samalla syntyy esimerkiksi neuvoloissa tunne, että THL on heidän esimiehensä. Jos tilalle tulee yhtiö Finvac Oy, niin tämä suhde voi kärsiä, ellei sitten mielikuvaa kuitenkin pidetä yllä.
Jos nämä kaksi THL:n viranomaisasemaan tukeutuvaa etua menetetään (mitä siis on vähän vaikea uskoa), niin mikä tekee sen houkuttelevaksi partneriksi Tampereen korkeakoulusäätiölle lyödä hynttyyt yhteen, jopa siinä määrin, että THL saa osake-enemmistön 51:49 uudessa yhtiössä? Vastaus on raha. Oikeuskansleri on järjestänyt naimakaupan myötäjäisiksi 8 miljoonaa euroa valtion rahaa, jota nimitetään ”pääomitukseksi”. Tämä on monessa suhteessa kummallista, eikä vähiten siksi, että se on suoraa valtion tukea yritykselle ja vääristää siten kilpailua, jos sellaista alalla olisi.
Tähän asti koko 2000-luvun Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus on ollut rokotetutkimusten ”markkinajohtaja” Suomessa huolimatta edellä kerrotuista THL:n kilpailueduista. Olen johtanut Rokotetutkimuskeskusta koko tämän ajan ja oikeastaan kauemminkin 1990-luvun alusta. Rokotetutkimuskeskus-nimi otettiin käyttöön vuonna 2004, mutta kaikki tutkimukset pitkälle 2010-luvulle olivat tosiasiassa Timo Vesikarin projekteja. Keskuksen menestys liittyi paljolti henkilöön ja henkilösuhteisiin toimeksiantajien kanssa. Keskus oli kokonaan omavarainen, sillä oli tutkimusten tuotolla rakennettu infrastruktuuri, se ylläpiti rokotekehityslaboratoriota ja toi lisäksi yliopistolle puhdasta tuloa tasolla 600 000 euroa vuodessa. Tämä loppui, kun Tampereen uuden yliopiston eli ns. Korkeakoulusäätiön johto näki hyväksi erottaa minut lokakuussa 2019, ja ottaa Rokotetutkimuskeskuksen suoraan hallintaansa. Homma kävi kuin Aku Ankassa, kun Anselmi Alhasoja tuli jonkin paperin kanssa vaatiman Mummo Ankan maatilaa itselleen ja oikeus oli tietenkin tämän kelmin puolella.
Finvac yhtiöön ollaan nyt liittämässä entisen Rokotetutkimuskeskuksen infrastruktuuri ja henkilöstö 49%:n vähemmistöosuutta vastaan. Tämä ei kuulosta hyvältä diililtä, ellei sitten epäillä yhtiön elinvoimaisuutta. Siinä tapauksessa luotetaan, että 8 miljoonan pääomitus tulee avuksi. Uudella yhtiöllä ei näyttäisi olevan kovin valovoimaisia tähtiä uusia tutkimuksia houkuttelemaan, mutta ehkä kuitenkin lasketaan sen varaan, että THL:n viranomaisasema toimii jatkossakin houkuttimena. Vaikka juuri siitä piti päästä eroon.
Oikeuskansleri alkoi valmistella uutta yhtiötä keväällä 2019 ja minut erotettiin syyskuussa 2019. Olisi tietenkin mielenkiintoista tietää, miten oikeuskansleri ja Tampereen yliopiston uusi hallinto löysivät toisensa. Joka tapauksessa uutta yhteenliittymää alettiin ajaa voimallisesti läpi (”Kuin käärmettä pyssyyn” 8.4.2021). Hanke kävi lausuntokierroksella ja useimmat lausunnonantajat suhtautuivat siihen kielteisesti. Tässä sitä nyt kuitenkin ollaan. Tutkivalle journalismille olisi paljon työmaata.
Kirjoittaja Timo Vesikari
