Timo Vesikarin blogi

Kuin käärmettä pyssyyn

Oikeuskansleri tai hänen virastonsa on ollut esillä hallituksen epäonnistuneen ”ulkonaliikkumiskiellon” jälkeen. Melko yksinkertainen asia muuttui terveen järjen vastaiseksi kaikkine poikkeuksineen (oliko näitä 13) ja niitä seuraavine poikkeuksineen ja selityksineen. Sitten koko juttu oli kuulemma perustuslain vastainen. Herätti huomiota se, miten pakettia ajettiin väkisin läpi, kuin käärmettä pyssyyn.

En tunne oikeuskansleria tai hänen virastoaan, mutta olen seurannut sivusta hanketta, jota voi kuvata samoin sanoin. Tarkoitan suunnitelmaa ja oikeuskanslerin laatimaa hallituksen esitystä laiksi, jonka mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokotetutkimustoiminta eriytettäisiin THL:stä omaksi yhtiökseen, valtion erityistehtäväyhtiöksi.

Päällisin puolin esityksessä voi nähdä jotain hyvää siinä, että lopulta myönnetään THL:n tekemien ja lääkeyhtiöiden tilaamien kliinisten rokotetutkimusten muodostavan ongelman. Tilanne on jatkunut vuosikymmeniä. Lääkeyhtiöiden tilaamat tutkimukset ovat muodostaneet THL:lle tulonlähteen, jolla on vahvistettu laitoksen resursseja ja tuettu tutkimusta. THL on aika ajoin väittänyt, että tuotot on käytetty vain tutkimusten kuluihin, mutta tätä ei ole uskonut kukaan. Eikä nyt siis oikeuskanslerikaan.

Ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen ei niinkään ole ongelma, vaan ristiriita syntyy siitä, että THL on viranomainen, joka antaa rokotussuosituksia. Aikaisemmin se vastasi myös rokotehankinnoista. Muutama vuosi sitten hankintapäätösten tekeminen siirrettiin näennäisesti sosiaali- ja terveysministeriölle. Toimenpide oli kuitenkin vain kosmeettinen. Oma asiantuntemus on ohutta ja käytännössä THL jatkoi ministeriön asiantuntijaorganisaationa rokotehankinnoissa.

Nyt ollaan tekemässä oikeuskanslerin johdolla uutta kosmeettista leikkausta, jolla THL:n kylkeen muodostettaisiin oma yhtiö rokotetutkimuksia varten. Suunnitelmassa 5-10 THL:n palkkalistoilla olevaa henkilöä siirtyisi uuteen yhtiöön, mutta jäisi käytännössä entisiin tehtäviinsä. Meno jatkuisi niin kuin ennenkin uuden laillisuuden suojassa. Jos yhtiö tuottaisi voittoa, niin sitä kanavoitaisiin tavalla tai toisella THL:lle. Tosin uutta yhtiötä ehdotettiin pääomitettavaksi 7-8 miljoonalla eurolla tappioiden varalta.

Tässä juuri on kysymys käärmeen ajamisesta pyssyyn. Miksi THL:n ylipäänsä pitäisi tehdä kaupallisia rokotetutkimuksia? Useimmissa muissa maissa vastaavat valtion viranomaislaitokset pysyvät visusti erossa lääkeyhtiöiden tutkimuksista. Selkeä esimerkki on USA:n liittovaltion laitokset CDC ja NIH, jotka eivät ole missään tekemisissä kaupallisten tutkimusten kanssa. Lääkeyhtiöiden tilaamia kliinisiä rokotetutkimuksia on paljon, mutta niiden toteuttajina on mm. yliopistot, sairaalat ja yksityiset yhtiöt, jotka on perustettu lääkäriasemien verkostoille.

Suomessa oikeuskanslerin suunnitelma oli nopealla lausuntokierroksella syksyllä 2020. Sitä vastustivat selkeästi mm. lasten infektiolääkärit ja laajemminkin Suomen lastenlääkäriyhdistys sekä Turun yliopisto. Vastustajien mielestä uutta kaavailtua yritystä ei pidä perustaa, vaan rokotetutkimukset voisi hoitaa mm. yliopistot. Useimmat puoltavat lausunnot olivat aika pyöreitä. Ehdotusta kannatti mm. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, jolle asia ei kuulu pätkääkään.

Lausuntoa ei antanut Tampereen yliopisto (oik. korkeakoulusäätiö), koska se tiedotteen mukaan oli ollut mukana valmistelemassa oikeuskanslerin esitystä. Miksi? Tampereen uusi yliopisto eli ns. korkeakoulusäätiö syrjäytti minut yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johdosta syksyllä 2019, mutta emme tiedä, milloin alkoivat keskustelut uuden yhtiön muodostamisesta oikeuskanslerin, THL:n ja yliopiston välillä.

Rokotetutkimuskeskus on luomukseni 20 vuoden ajalta. Siinä lienee nyt noin 50-60 työntekijää. Koko toiminta-aikansa Rokotetutkimuskeskus on ollut taloudellisesti itsenäinen kylkiäinen yliopistolla. Sen tuotot ovat tulleet yksinomaan ulkopuolisesta rahoituksesta. Mitään ”pääomitusta” ei ole koskaan tarvittu eikä yliopisto ole sijoittanut Rokotetutkimuskeskukseen latiakaan perusvoimavaroista.

Nyt kaavaillussa valtion erityistehtäväyhtiössä olisi omistus 51:49 THL:n ja Tampereen korkeakoulusäätiön välillä. Tämä on vähän kuin hiiren ja kissan liitto, jossa hiirestä tulee kissan pomo. Millainen kissa suostuu tähän ja miksi?

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

PATH ja rotavirusrokote

PATH on lyhenne sanoista Programme for Appropriate Technology in Health. Voiko epäselvempää ilmausta enää olla? Tämä organisaatio toimii Seattlessa ja on vuosien aikana käytännössä ottanut

Lue artikkeli >>

Rotarokote on jo diabetesrokote, osa 2

Vuoden 2024 alussa on ilmestynyt kaksi suomalaistutkimusta, jotka sivuavat aihetta lasten ykköstyypin diabeteksen ehkäisemisestä virusrokotteilla. Artikkelit eivät tunnu kohtaavan, eivätkä aiheesta kirjoittaneet toimittajat mainitse toinen

Lue artikkeli >>

1960-luvun lääketiedettä

Olen tykännyt katsoa TV-sarjaa Berliinin kuuluisasta Charité-sairaalasta. Draaman keinoin on käsitelty 1800-1900-lukuen vaihdetta, kolmatta valtakuntaa 1933-1945 ja viimeksi DDR:n alkuvaiheita. Saksan historian tapahtumat ja lääketieteen

Lue artikkeli >>

Tohtoreita kouluputkesta

Hallitus on päättänyt satsata tutkimukseen ja kohdistaa lisärahoitusta tohtorikoulutukseen. Suunnitelmana on rahoittaa seuraavien vuosien aikana tuhat uutta tohtorikoulutuspaikkaa. Satsaus on Suomen oloissa suuri ja luulisi,

Lue artikkeli >>

Tuhkarokkouutiset tuovat vaihtelua

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puhuu mieluummin mistä tahansa muusta tartuntataudista kuin koronasta. Viime syksynä, kun oli ilmeistä, että koronatehosteiden antamisessa oli pahasti myöhästytty, niin

Lue artikkeli >>