Lääkärilehdessä 25.9.2026 Timo Strandberg ja kolme muuta asiantuntijalääkäriä nostavat taas esille aikuisten rokotukset. Kirjoittajista kukaan ei ole Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, eli rokotusohjelmasta vastaavalta taholta. THL:ään viitataan, mutta hyvin varovaisesti. Kun aikuisten rokottaminen ei ole edennyt viime vuosina, niin syy pannaan mieluummin valtiovarainministeriön punakynän päälle.
Asiaa sotkee jonkin verran koronarokotukset, koska päällisin puolin näyttää siltä, että nämä ainakin toimivat. Nyt tarjotaan koronarokotuksia yli 80-vuotiaille ja seuraavassa vaiheessa yli 75-vuotiaille. Muualla maailmassa raja on yleensä 65 vuotta, mutta Suomessakin sentään rokotetaan. Koronarokotus ei kuitenkaan ole osa kansallista rokotusohjelma. Koronarokote on aikoinaan saanut myyntiluvan kiireellisenä (emergency use), jota on vain jatkettu. Rokotteet on hankkinut ja hankkii edelleen EU (Suomi maksaa osuutensa jäsenmaksuna) eikä Suomen viranomaisilla ole rokotteen valinnassa sanan sijaa. Yhteishankinnat loppuvat kuitenkin tähän vuoteen. Jos sen jälkeen koronarokotuksia jatketaan, ne pitäisi ottaa kansalliseen rokotusohjelmaan ja maksaa kuten muutkin rokotteet. Päätöstä ei ole kuulunut. Tässä onkin todellinen testi aikuisten rokotusohjelman uudistumiselle. Koronavirus ei häviä ja pysyy uhkana ainakin ikääntyville.
Influenssarokotus on taas ajankohtainen. Suomessa kyllä tarjotaan rokotusta yli 65-vuotiaille, mutta on julkinen salaisuus, että tavallinen rokote ei tehoa tämän ikäisille. Teho voi olla luokkaa 20%. Parempia rokotteita olisi kahta laatua: 1. Suuriantigeeninen rokote, jossa on vain enemmän tavaraa (Sanofi) ja 2. Adjuvantoitu rokote (Novartis -> GSK). THL on ollut sen verran valveilla, että se alkoi tarjota adjuvantoitua Fluad-rokotetta yli 85-vuotiaille vuosi sitten. Varat löydettiin jostain rokoteohjelman hankintojen ylijäämistä. Hyvä näin, mutta ratkaisu ei ole kestävällä pohjalla. Jotta iäkkäiden influenssarokotusohjelma olisi tarkoituksenmukainen, pitäisi oikeasti tepsivää rokotetta antaa kaikille ohjelman piirissä oleville, siis yli 65-vuotiaille. Ainakin tämä tarve pitäisi sanoa ääneen eikä jatkaa vuodesta toiseen itsepetosta tehottomalla rokotteella (rokote kyllä toimii työikäisillä sekä lapsilla ja nuorilla).
Aikuisten (tarkoittaa 65 vuotta täyttäneiden) rokotepalettiin voisi lisäksi kuulua RSV-rokote, pneumokokkirokote ja vyöruusurokote. Tämä ei ole mikään joulupukin kirje, vaan näin on monissa vertailumaissa kuten Englannissa, Kanadassa ja Australiassa. Lista on varmasti pitempi, mutta nämä riittävät esimerkiksi maista, joissa rokotuksista ajatellaan samaan tapaan kuin Suomessa, ts. on kansallinen rokotusohjelma, jossa tarvittavat rokotukset ovat ilmaisia tai niissä on korkeintaan pieni omavastuu.
Vyöruusurokote on ollut paljon julkisuudessa. GSK:n valmistama rokote on ei-elävä, sisältää adjuvanttia ja annetaan kahtena annoksena. Se on hyvin tehokas ja sen ainoa vika on hinta, joka vapailla markkinoilla on 500 euron luokkaa kahdelta annokselta. THL on keksinyt väliaikaisratkaisuksi tehdä lisää tutkimusta käyttäen FVR:n rokotetutkimusklinikoita, jotka kaapattiin aikoinaan minulta. Tutkimusta ei varsinaisesti tarvita sen osoittamiseen, että vyöruusurokote suojaa (vähän) dementialta (ks. ”Nollatutkimus FVR:n pelastus 14.4.2026). Se kuitenkin mahdollistaa kytkykaupan, yhden monista, GSK:n ja THL:n välillä. Kun GSK maksaa THL:lle (FVR:n kautta) tutkimuksesta, niin se samalla pehmittää THL:ää vyöruusurokotteen hintaneuvotteluja varten.
Vyöruusurokotteen dementiaa ehkäisevästä vaikutuksesta tiedetään ihan tarpeeksi ilman tätä tutkimustakin. Asiaa on sikäli ylimainostettu, että sama vaikutus on monilla muillakin rokotuksilla, kuten influenssa-, pneumokokki- ja erityisesti RSV-rokotuksilla (Rokottaminen suojaa (vähän) dementialta 27.1.2026). Tätä perustetta voitaisiin siis käyttää kaikkien yli 65-vuotiaiden rokotusten edistämiseen. Strandbergin ym. kirjoituksessa tuodaan esiin myös rokotusten edullinen vaikutus sydänterveyteen. Kirjoituksessa esiintyy mielenkiintoinen luku: Lancetissa olleeseen artikkeliin vedoten sanotaan, että aikuisten kattavat rokotusohjelmat voisivat tuottaa 19-kertaisen hyödyn alkuperäiseen investointiin nähden.
Rokotuksissa on perinteisesti se ongelma, että rokotteet maksetaan valtion pussista, mutta hyödyt valuvat kuntien eli nykyisin hyvinvointialueiden pussiin. Tästä pitäisi päästä eroon. Hyvä malli olisi, että hyvinvointialueet maksaisivat rokotteet ja saisivat kuten nytkin hyödyt rokotusten vaikutuksesta. Mutta pystyisivätkö hyvinvointialueet näin laaja-alaiseen ajatteluun, on toinen kysymys.
Kirjoittaja Timo Vesikari
