Göteborgissa oli kesäkuun lopulla koolla pieni mutta erikoinen rokotetutkijoiden joukko, joiden tavoitteena on kehittää rokotteita suolistoinfektioita ja ripulitauteja vastaan. Näitä ovat kolera, E.coli-ripulit, shigella eli punatauti (verisen ripulin mukaan) ja erilaiset salmonellat, erityisesti lavantauti. Viruspuolelta joukkoon kuuluu rotavirus ja norovirus. Kuulun itse tähän kerhoon, sillä olen osallistunut kaikkiin 10 kokoukseen vuodesta 1996 ja järjestänyt yhden Tampereella 2001.
Tutkijoiden joukko on vahvasti asialleen omistautunut. Sama tautipaletti oli WHO:n asialistalla jo 1980-luvun lopulla, jolloin toimin tieteellisen neuvottelukunnan sihteerinä ja jaoin WHO:n apurahoja ripulirokotteiden tutkimukseen. Tautien kohdalla yritettiin olla tasapuoleisia. Nyt yli 30 vuotta myöhemmin toiset ovat edistyneet ja toiset eivät juurikaan. Tutkijoiden usko tuleviin rokotteisiin on kuitenkin vahva.
Selkein menestystarina ripulirokotteiden joukossa on suun kautta annettava elävä rotavirusrokotus (Rotavirusrokotus on lopulta menestystarina 9.2.2023), ja niinpä sillä oli vain vähäinen osuus tässä tutkijatapaamisessa. Esitettiin vain lopputulokset pistoksena annettavan ei-elävän rotavirusrokotteen epäonnistuneesta tutkimuksesta Afrikassa (PATH ja rotavirusrokote 9.4.2024). Pistosrokotteen teho verrattuna suun kautta annettuun normaaliin rotavirusrokotteeseen oli huonompi, vaikka sen piti olla parempi. Olin ennustanut tätä tulosta 6 vuotta sitten vuonna 2019 ja tarjonnut tilalle omaa rotavirus VP6+norovirus -rokotettamme, mutta turhaan. Näyttää siltä, että taustavoimat Bill Gates -säätiö ja PATH ovat valmiit melkein mihin tahansa, kunhan se ei ole Tampereen yliopiston rokote (tällä nimellä rokotteemme maailmalla edelleen tunnetaan, vaikka nykyinen yliopisto on sen kieltänyt).
Hyvänä kakkosena ripulitautirokotteiden kilvassa on suun kautta annettava ei-elävä kolerarokote. Sen kehitti professori Jan Holmgren Göteborgissa, ja sen teho osoitettiin jo 1980-luvulla Bangladeshissa. Päätutkijana oli John Clements, ja sekä hän että Jan olivat paikalla Göteborgin kokouksessa. Kolerarokotteen tehosta on monta lukemaa, mutta sanotaan, että se on 60%; lyhytaikainen teho matkailijoilla on jopa parempi. Ongelmana oli pitkään, että WHO eli Maailman Terveysjärjestö ei alkuun halunnut käyttää kolerarokotetta missään, koska järjestön mielestä oikeaoppinen tapa torjua koleraa on käsien pesu ja hyvä hygienia. Nämä vain eivät kaikkialla toteudu. Sittemmin rokotetta on alettu käyttää mm. pakolaisleireillä. Hyvä esimerkki on Rohingya-pakolaiset Bangladeshissa, joille on vuosien aikana annettu 10 miljoonaa annosta kolerarokotetta. Bangladesh itse on asettanut tavoitteeksi kolerasta eroon pääsyn vuoteen 2030 mennessä ja kolerarokotteella on tässä projektissa keskeinen osuus.
Suurin osa maailman kolerarokotteesta menee kuitenkin matkailijoille, mikä ei ollut tutkijoiden alkuperäinen tavoite. Suun kautta otettavaa kolerarokotetta valmistetaan vuosittain noin 30 miljoonaa annosta, mikä riittää matkailijoille, mutta ei kehitysmaiden lasten eikä pakolaisten tarpeisiin. Suomalaiset matkailijat voivat ostaa apteekista Dukoral-rokotteen. Useimmat eivät kolerarokotetta tarvitse.
Varsinainen turistiripulirokote olisi E.coli-rokote, jonka on kehittänyt professori Ann-Mari Svennerholm niin ikään Göteborgissa. Tämän Etvax-nimisen rokotteen toistaiseksi tärkeimmän tutkimuksen teki professori Anu Kantele suomalaisilla matkailijoilla Afrikassa. Tämä Benin-projekti sai muutama vuosi sitten paljon huomiota Suomen mediassa. Mukana oli 750 matkailijaa, joilla oli hauskoja reissuja ja paljon ripulia. Tulokset olivat laihoja. Rokote ei toiminut alkuperäisiä kohdebakteereita vastaan, mutta johonkin se tehosi, sillä se vähensi vaikeaa turistiripulia puolella. Selitystä tälle eivät osanneet kertoa sen enempää Ann-Mari kuin Anu, mutta valmistajalle se kelpaa markkinointiin. On epäselvää, tuleeko tälle rokotteelle mitään käyttöä kehitysmaissa.
Seuraavana ripulirokotteena olisi vuorossa Shigella-rokote. Shigelloosi eli punatauti aiheuttaa toiseksi eniten lasten ripulikuolemia kehitysmaissa. Ykkösenä on rotavirus, mutta se on nyt aika pitkälti kurissa rokotusten ansiosta, joten Shigella on noussut ykköseksi. Suun kautta annettavia Shigella-rokotteita on kokeiltu niin kauan kuin jaksan muistaa (noin 40 vuotta), mutta tässä kokouksessa nousivat vahvasti esille pistoksena annettavat rokotteet, mm. Pasteur Instituutin ja GSK:n Global Health -osaston kehittämät. Onnea vain matkaan.
Kuten koleran kohdalla, myös Shigella-rokotteen tärkein kilpailija on hygienia. Jos kaikilla ihmisillä olisi puhdasta juoksevaa vettä ja saippuaa ja vesivessat, ei mitään rokotetta tarvittaisi. Saa nähdä, kumpi ehtii ensin, rokote vai hygieniatason nousu.
Kirjoittaja Timo Vesikari
