Timo Vesikarin blogi

Rokottaminen vaikeaa vai myös lievää tautia vastaan?

Jo ennen koronarokotusten toteuttamista kirjoitin otsikolla ”Entä jos korona käyttäytyy kuin rotavirus?” (17.12.2020). Tuohon aikaan suurin osa keskustelijoista, erityisesti viranomaiset, puhuivat siitä, että korona voidaan hävittää, kunhan ensin saavutetaan riittävä rokotuskattavuus, josta seuraa laumaimmuniteetti. Aluksi sanottiin, että 70% riittää, myöhemmin sanottiin, että 80%:n kattavuus tarvitaan laumasuojaan. Ei riittänyt sekään, ts. mitään laumasuojaa koronaa vastaan ei ole koskaan saavutettu.

Rotavirusvertauksella tarkoitin juuri tällaista tilannetta. Pikkulasten rotavirusrokotukset ovat Suomessa toteutuneet yli 90%:sti. Sairaalahoidot rotavirusripulin vuoksi ovat muuttuneet harvinaisiksi, kun niitä ennen oli yli 2000 vuodessa. Rokotuksilla on saavutettu erinomainen tulos, mutta rotavirus kiertää edelleen ja uusia virustyyppejäkin ilmaantuu. Sillä ei kuitenkaan ole niin paljon väliä, koska harvat oireiset tartunnat kohdistuvat lapsiin ja joskus vanhuksiin. Rokottaminen vaikeaa tautia vastaan riittää siis rotavirusripulin kohdalla.

Huomasimme tämän heti ensimmäisessä kliinisessä rotavirustutkimuksessa Tampereella talvella 1984, jonka teimme yhdessä Erika Isolaurin (myöh. professori) kanssa. Suun kautta annetun rokotuksen suojateho näytti olevan vain 50%. Mutta kun katsoimme tapauksia tarkemmin ja poimimme joukosta ”kliinisesti merkittävät” ripuli- ja oksennustaudit, joissa tarvittiin nestehoitoa, niin suojateho tällaisia tapauksia vastaan olikin lähes 90%. Muutamaa vuotta myöhemmin kehitimme yhdessä Tarja Ruuskan kanssa 20-pisteisen vaikeusasteluokittelun, joka edelleen kulkee nimellä ”Vesikari score”. Kun tätä sovellettiin laajassa Rotashield-rokotteen tehotutkimuksessa (Jaana Joensuun kanssa) totesimme, että rokotteen suojateho oli 100%, jos rajana käytettiin vaikeusastetta 15/20 pistettä ja laski pisteiden alentuessa ja jos pisteitä oli vain 5, niin teho oli 60%. Mitään tarkkaa rajaa ”vaikean” ja ”lievän” taudin välillä ei ollut, vaan kysymyksessä on jatkumo.

Jouduin lähes yksin puhumaan Maailman Terveysjärjestössä ja muualla yli 10 vuotta siitä, että rotavirusrokotuksen tavoitteeksi pitää asettaa suoja vakavaa tautia vastaan eikä 100%:n suojatehoa kaikkia tauteja vastaan voida ylipäänsä saavuttaa. Kesti kauan ennen kuin ajatus meni läpi, mutta nykyisin WHO:n mielestä riittää rokotussuoja vakavaa rotavirustautia vastaan.

Koronan kohdalla tavoite rokottamisesta vakavaa tautia vastaan asetettiin, kun todettiin, että käytettävissä olevilla rokotteilla ei lievää tautia pystytä estämään. Koronankin kohdalla raja vakavan ja lievän välillä on liukuva, vaikka mitään pisteytystä vakavuusasteelle ei olekaan käytössä. Pisteytys olisikin hankala, koska koronan oirekirjo on niin moninainen. Jokainen kuitenkin ymmärtää sellaiset vakavan taudin määritelmät, kuin sairaalahoidon tarve tai lisähapen tarve. Jos nämä pystytään estämään rokotuksin, niin hyvä on.

Koronan kohdalla asia ei kuitenkaan ole niin selvä. Myös lievempioireinenkin korona voi johtaa Long Covidiin, joka on kasvava ongelma ilman ratkaisua (Long Covidin mysteeri 22.9.2022). Lisäksi lasten tai nuorten aikuisten lieväoireinen korona ei ole pelkästään heidän (pieni) ongelmansa, vaan tällaiset henkilöt voivat levittää virusta riskiryhmiin kuuluviin, joilla rokotesuoja on vajavainen tai hiipunut – kohtalokkain seurauksin.

Koronan kohdalla olisi siis hyvä, jos rokote tehoaisi sekä vaikeisiin että lieviin tautitapauksiin ja ylipäänsä estäisi kaikki tartunnat. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Pistettävät täsmärokotteet tai nenäsuihkeena annettavat elävät rokotteet voisivat viedä lähemmäs tätä tavoitetta. Mutta ensin olisi asetettava tavoitteeksi koronatartuntojen eliminoiminen. Se taas vaatisi paljon nykyistä suuremman rokotusvalmiuden ylläpitämistä. Pelkät influenssarokotusten yhteydessä vuosittain annettavat koronarokotukset eivät riitä eliminoimistavoitteen saavuttamiseen.

Luontoa toivotaan avuksi: jospa korona itsestään kesyyntyisi ja muuttuisi tavalliseksi hengitystieinfektioksi jo tänä syksynä. Tämä toive on kovin optimistinen, kun uusia variantteja vain ilmaantuu. Koronarokotusten jatkuva pitäminen agendalla, erityisesti usein toistuvat tehosteet, on vaikea asia. Kuitenkin rokotukset ovat paljon pienempi paha kuin muut koronarajoitukset ja suojatoimenpiteet. Koronarokotusohjelmiin pitää edelleen panostaa, tavoitteena kaiken asteisen taudin estäminen ja viruksen kiertämisen minimoiminen.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Onko tämä THL:n salaliitto?

Ilkka Remeksen Tornado rönsyilee mielestäni vähän liikaakin, muta seasta löytyy yllättäviä helmiä. Tässä pari lainausta. ”Laitan aineiston joukkoon THL:n pomojen välisten puhelujen sisältöjä. — Totuus

Lue artikkeli >>

THL:n kaksoisrooli vaan jatkuu

Olen pitkin syksyä arvostellut blogissani THL:n koronarokotesuositusten nihkeää linjaa. Yhdestä asiasta THL:ää voi kuitenkin kiittää. THL:n sivustoilla olevat koronatilastot ovat selkeitä ja helppolukuisia ja ajantasaisia,

Lue artikkeli >>

Lääkärin määräyksellä

Väestön koronarokotukset liikahtivat vähän eteenpäin, kun STM:n ja THL:n kädenväännön tuloksena ministeriö – ei siis THL – ohjeisti kuntia tarjoamaan koronatehostetta myös terveille henkilöille ilman

Lue artikkeli >>

Kyllä kansa tietää,

sanoi jo Veikko Vennamo aikoinaan. Nyt koronarokotuksissa on vastakkain kansan tahto ja asiantuntijat. Keskustelu työikäisten koronarokotuksista sai vauhtia viime päivinä. Keskiössä oli erityisesti sote-henkilökunnan rokotukset.

Lue artikkeli >>