Timo Vesikarin blogi

Long Covidin mysteeri

Sota on usein käytetty vertaus taistelusta Covid pandemiaa vastaan. Sodassa tappiot lasketaan kaatuneina ja haavoittuneina, ja kokonaistappioihin lasketaan kaikki rivistä poissa olevat. Koronan kanssa pitäisi olla samoin. Kuolleiden määrät tunnetaan varsin hyvin, mutta sen lisäksi tulee hämmästyttävän suuri määrä ihmisiä, jotka ovat pitkään tai pysyvästi työkyvyttömiä Long Covidin vuoksi. Ongelman suuruus on vasta nyt saamassa kunnolla huomiota, kun akuutin taudin ehkäisyssä ja hoidossa on edistytty ja on ehkä paremmin aikaa tarkastella kokonaiskuvaa.

Britanniassa on tehty väestötason tutkimusta Long Covidista. Sen mukaan vielä kolme kuukautta akuutin taudin jälkeen noin 1,4 miljoonaa ihmistä on kärsinyt jostain Covidiin liittyvistä jälkioireista, mikä on 2,7% koko väestöstä. Nämä ihmiset ovat poissa töistä, varsinkin, kun tauti usein iskee juuri työikäisiin. Koronaan kuolleita on Britanniassa 189 000. Jos tästä lasketaan suhdelukua, niin ”haavoittuneita” eli Long Covidia potevia on 7-kertainen määrä kuolleisiin verrattuna. Suomeen sovellettuna tämä tarkoittaisi sitä, että kun Suomessa on kuollut koronaan 5768 – mikä on suhteellisen alhainen luku – niin Long Covidiin sairastuneita olisi noin 40 000. Koko Euroopassa arvioidaan ensimmäisen kahden koronavuoden jälkeen tulleen 17 miljoonaa Long Covid -tapausta.

Long Covidin tutkimista ja yleisyyden määrittämistä haittaa oireiden kirjavuus. Englantilainen kontrolloitu tutkimus (486 000 potilasta, 1,9 miljoonaa verrokkia) löysi 62 oiretta, joilla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys äsken sairastettuun koronaan. Jotkut oireet ovat kuitenkin sekä hallitsevia että erityisen merkityksellisiä.

Aivosumu eli ”brain fog” ja siihen liittyvä keskittymiskyvyn puute on varmasti työkykyä estävä tai haittaava yleinen oire. Siihen voi liittyä myös päänsärky. Uniongelmat ovat tavallisia. Toinen keskushermosto-oire on yleinen väsymys, ”fatigue”, joka on samantapainen kuin aikaisemmin harvinaisena virustautien jälkeen kuvattu krooninen väsymysoireyhtymä. Toinen ryhmä oireita on jatkuvat hengitysvaikeudet eli hengenahdistus. Tämähän on järkeenkäypää, kun Covid on alahengitystieinfektio. Kolmas selkeästi erottuva oire on hajuaistin (joskus myös makuaistin) menetys.

Long Covidin syntymekanismia ei tunneta, mutta teorioita on. Ne voidaan ryhmittää vaikkapa seuraavasti: 1. yleinen tulehdusreaktio elimistössä, 2. autoimmuunireaktio elimistössä, 3. mikroskooppiset verihyytymät kaikkein pienimmissä verisuonissa ympäri elimistöä. Tällaisten teorioiden varassa voidaan tehdä hoitokokeiluja ja hoitotutkimuksia. Isommat kontrolloidut hoitotutkimukset ovat kuitenkin vasta aluillaan. Esim. USA:ssa vasta nyt niille on saatavilla rahoitusta, kun aikaisemmin suuret tutkimusrahat käytettiin akuutin koronataudin hoidon tutkimiseen.

Long Covidin hoidossa käytettävät tai kokeiltavat lääkkeet menevät joko oletetun tautimekanismin mukaan tai sitten elinkohtaisesti. Esimerkiksi sydänoireiden hoidossa käytetään sydänlääkkeitä. Tulehdusreaktioita voidaan yrittää hillitä steroideilla tai lievällä solumyrkyllä kolkisiinilla.  Myös elinsiirtojen hyljintäreaktion torjuntaan tarkoitettua sirolimusta on yritetty. Lisäksi on hoitokokeiluja veren hyytymistä estävillä lääkkeillä.

Keskeinen kysymys sekä hoidon suunnittelulle että taudin selittämiselle on viruksen säilyminen elimistössä sairastetun koronan jälkeen. Se on todellinen miljoonan taalan kysymys. Tavallisen koronataudin yhteydessä virusta on todettavissa 1-2 viikkoa, mutta mitä sen jälkeen? Kokonaista infektiokykyistä virusta ei enää löydy, mutta jääkö koronavirus silti piilemään johonkin ja jatkaa hidasta infektiota syöttämällä viruksen proteiineja tai RNA:ta elimistöön? Jo pelkkä RNA on tulehdusta aiheuttava tai ylläpitävä.

Lähiesimerkki voisi olla borrelioosi eli Lymen tauti, joka tosin on bakteeritauti. Krooniseen Lymen tautiin kuuluu mm. väsymys ja uupuneisuus, keskittymiskyvyn ongelmat, nivel- ja lihaskivut ja päänsärky. Tuttu lista Long Covidin kuvauksista. Pitkittyneen borrelioosin hoitoon on käytetty 3-4 viikon antibioottikuuria, ja monet ovat saaneet siitä apua. Asiassa on paljon kiistanalaista mutta ei mennä nyt siihen.

Jos Long Covidissa olisi samantapainen tilanne, siis piilevä virusinfektio jossakin, voisi kuvitella, että siihen tehoaisi pitkä hoito viruslääkkeellä. Tällaista koetta ei ole tehty. Koronan hoitoon käytettäviä viruslääkkeitä annetaan 5 päivän kuuri, ja niillä on kiistatonta tehoa. Mutta kun vaikkapa presidentti Biden sai viruslääke Paxlovidia koronaansa, niin 5 päivän hoidon jälkeen virus putkahti uudelleen esiin. Viruksen hävittävän hoidon pitäisi varmasti olla paljon pitempi.

Aika moni ihminen ehtii kärsiä Long Covidista ennen kuin piilevän virusinfektion rooli ja siihen tepsivä hoito on saatu selvitettyä. – Rokottaminen muuten kannattaa aina, sillä rokotetuilla on puolta pienempi riski kuin rokottamattomilla saada Long Covid, vaikka sairastuisivatkin koronaan rokotuksen jälkeen.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Long Covidin mysteeri

Sota on usein käytetty vertaus taistelusta Covid pandemiaa vastaan. Sodassa tappiot lasketaan kaatuneina ja haavoittuneina, ja kokonaistappioihin lasketaan kaikki rivistä poissa olevat. Koronan kanssa pitäisi

Lue artikkeli >>