Osallistuin Lontoossa kansainväliseen maksatautikokoukseen ja pidin esityksen hepatiitti B -rokotuksesta. Kokemus oli uusi, sillä en ole mikään maksatautiekspertti. Hämmästyin kokouksen suuruutta, mutta se epäilemättä on suoraa heijastusta maksatautien suuresta merkityksestä maailmanlaajuisesti.

Yksin hepatiitti B:n seurauksiin kuolee arviolta 900 000 ihmistä vuosittain. Nämä ovat hepatiitti B -viruksen kantajia, joita on edelleen maailmassa arviolta 290 miljoonaa. Suurin osa kantajista on saanut tartunnan joko äidiltään synnytyksen yhteydessä tai aivan varhaislapsuudessa. Näin syntynyt krooninen hepatiitti B -infektio vaurioittaa maksaa hitaasti mutta varmasti. Kehittyy maksatulehdus, maksakirroosi ja lopulta usein mahasyöpä. Kuolinsyy voi olla sekä kirroosi että syöpä.

Suuri osa maailman hepatiitti B:n kantajista on kaakkois-Aasiassa, Kiina mukaan lukien. Monet eivät saa kunnon hoitoa ja siksi tiedot hepatiitti B:n seurauksena tapahtuvista kuolemista ovat epäluotettavia. Hyviä hoitokeskuksia kuitenkin on, esimerkiksi Hong Kongissa ja Taiwanissa, ja nämä olivat hyvin edustettuina Lontoon maksatautikokouksessa. Euroopassa parhaita keskuksia ovat mm. Lontoo ja Birmingham, joissa on paljon kaakkois-Aasialaistaustaista väestöä.

Kroonisen B-hepatiitin hoito on kovaa taistelua kuolemaa vastaan, aseina viruslääkkeet, immunoglobaliini ja tietysti elämäntavat. Viimeisenä keinona on maksansiirto. Kaiken kaikkiaan on päivänselvää, että ehkäisy rokottamalla on parempi kuin mikään hoito.

Hepatiitti B -rokotteen kehittäminen oli merkittävä tieteellinen läpimurto 1980-luvulla. Se oli myös ensimmäinen ”geeniteknologisesti” tuotettu rokote, mikä mahdollisti suuret tuotantomäärät. Klassikkorokote oli GSK:n Engerix B, mutta sittemmin vastaavaa rokotetta on tehty myös mm. Kiinassa. Vuonna 1997 WHO antoi suosituksen, että kaikki maailman (vastasyntyneet) lapset pitäisi rokottaa hepatiitti B -rokotteella. Aivan valtaosa maailman maista on tämän toteuttanut ja uusien hepatiitti B -kantajien määrä on pudonnut murto-osaan aikaisemmasta.

Vanhoja kantajia on kuitenkin paljon ja he muodostavat tartuntariskin kontakteilleen. Hepatiitti B tarttuu erittäin herkästi, paljon herkemmin kuin HIV, verikontakteissa ja seksikontakteissa. Tästä syystä hepatiitti B -rokotteesta on tullut ”matkailijan rokote”. Suomi (lue THL) on itsepintaisesti kieltäytynyt aloittamasta kaikkien lasten hepatiitti B -rokotuksia, mistä syystä suurin osa Suomen aikuisista on suojaamattomia hepatiitti B:tä vastaan. Näin ollen rokotetta on Suomessa voitu helposti markkinoida, vaikka todellinen tartunnan riski on matkailijoillakin pieni. Tämä GSK:n markkinointi on tavoittanut ehkä 10% aikuisväestöstä. On toki muitakin kohderyhmiä, kuten terveydenhuollon henkilöt, joilla on verikontaktin mahdollisuus työssään.

Suomessa on alhaisen rokotekattavuuden vuoksi voitu hyvin tutkia hepatiitti B -rokotetta aikuisilla. Olemme olleet mukana uuden ja vanhan rokotteen vertailututkimuksissa. Vanha tarkoittaa GSK:n Engerix B -rokotetta, jossa on (vain) hepatiitti B -viruksen pinta-antigeenia eli S-antigeenia. Uusi rokote sisältää tämän lisäksi kahta muuta antigeenia, preS1 ja preS2.

Tutkimusryhmänä on ollut läpileikkaus koko aikuisväestöstä 18-vuotiaista lähes 80-vuotiaisiin. Kovin sairaita ei ole tutkittu, mutta joukkoon mahtuu mm. kakkostyypin diabetesta, ylipainoa ja tupakointia. Näiden kaikkien tiedetään heikentävän immuunivastetta hepatiitti B -rokotukselle.

Yllätys oli kuitenkin, että tavanomainen rokote herätti immuunivasteen vain 76%:lla koko joukosta, kun uusi rokote sai aikaan immuunivasteen yli 91%:lla. Nämä tulokset on jo julkaistu. Nyt Lontoon kokouksessa esitin tuloksia vasta-aineiden säilymisestä. Kun tutkimme Nordic Research Networkin kautta rokotettujen joukkoa 2,5 vuoden kuluttua rokotuksista, totesimme, että jälleen yli neljännes niistä, jotka olivat reagoineet tavanomaiselle rokotteelle, oli menettänyt vasta-aineensa, kun uudella rokotteella luku oli 11%.

Tutkimustulokset herättivät huomiota, sillä maksatautilääkärit ovat erityisen kiinnostuneita vaikeista potilasryhmistä kuten maksan siirron saaneista, joita pitäisi suojata vastaisen hepatiitti B -tartunnan ehkäisemiseksi. On monia muitakin potilasryhmiä, joille ”vahvempaa” rokotetta tarvitaan, kuten kakkostyypin diabeetikot ja munuaissairaat sekä tavalliset ihmiset, jotka ovat vain ylipainoisia tai jotka tupakoivat.

Uusi tehokkaampi rokote on tietenkin kalliimpi kuin vanha. Lääkärit joutuvat harkitsemaan, kenelle uutta rokotetta pitäisi suositella. Ainakin se on pian mahdollista, sillä uusi ”kolmitehoinen” rokote on nyt saanut myyntiluvan sekä USA:ssa että EU:ssa ja saataville tulee syksyllä 2022 rokote nimeltä PreHevbri, jonka valmistaja on kanadalainen VBI Vaccines.

Kirjoittaja Timo Vesikari