”Aikuisten rokottaminen kannattaa” kirjoitin blogissa 29.6.2023. Kirjoitus liittyi keskusteluun siitä, että aikuisten rokottaminen on Suomessa jäänyt lasten rokotusohjelman varjoon, muta on vähitellen saanut enenevää huomiota. Aikuisten rokotteita ovat esim. influenssarokote, vyöruusurokote, hepatiitti B -rokote, pneumokokkirokote ja uutena RS-virusrokote. Rokotuksilla tietysti estetään nimettyä tautia, mutta on muutakin. Monista rokotuksista on havaittu bonusvaikutuksia, eli rokotuksista voi saada myös epäsuoria hyötyjä.
Korona-aikana mutta ennen varsinaisten koronarokotteiden tuloa kiinnitettiin huomiota siihen, että muut rokotukset suojasivat (vähän) koronalta. Influenssarokotuksen ottaminen vähensi sairaalahoitoja koronan vuoksi (Influenssarokotus, korona ja koronarokotus 8.12.2020). Sama havainto tehtiin lasten MPR-rokotteella. Olimme jo käynnistämässä projektia MPR-rokotuksesta aikuisilla, mutta oikeiden koronarokotteiden tulo lopetti hankkeen.
Kuitenkin korona-aika kaikkiaan lisäsi kiinnostusta aikuisten rokotuksiin, joita on nyt saatavilla omalla kustannuksella ja joitain myös rokoteohjelmassa. Otsikkoni 16.1.2024 pätee: kaikki rokotukset ovat hyväksi aikuisille. Esimerkistä käy influenssarokotus, josta on todettu, että se vähentää vakavia henkeä uhkaavia sairauksia (sydäninfarkti, halvaus) ja kuolemia mistä tahansa syystä 20-30% kahden vuoden ajan rokotuksesta.
Nyt on noussut esille rokotusten mahdollinen estovaikutus Alzheimerin taudin ilmaantumiseen, kärjessä vyöruusurokotus. Mediassakin siteerattiin englantilaisten tekemää, mutta amerikkalaiseen potilasaineistoon perustuvaa tilastotutkimusta, joka oli julkaistu arvovaltaisessa Nature Medicine -lehdessä (Taquet ym. Nat Med. 2024;30:2777-2781.). Siinä oli seurattu yli 100 000 uutta vyöruusurokotetta (Shingrix, GSK) saanutta ja samaa määrää vanhaa rokotetta saaneita verrokkeja vuosien 2017 ja 2020 väliltä, ja seuranta-aika oli pisimmillään 6 vuotta. Uutta rokotetta saaneilla oli 17% vähemmän uusia dementiadiagnooseja. Tässä psykiatrien tekemässä tutkimuksessa ei käytetä sanaa Alzheimerin tauti vaan dementia, mutta käytännössä asia on jotakuinkin sama. Suojavaikutus näytti kestävän usean vuoden, mutta väheni seuranta-ajan lopulla. Shingrix-rokotteen suojavaikutus oli siten enemmän muistisairauden alkua siirtävä kuin kokonaan estävä.
Jo aiemmin oli havaittu, että vanhempi vyöruusurokote Zostavax vähentää Alzheimerin tautia jopa 20%. Uusi Shingrix on adjuvantoitu ja ärhäkämpi rokote kuin Zostavax ja sillä on siis vielä enemmän vaikutusta dementian estoon.
Jotkut tutkijat pitävät vyöruusurokotteen vaikutusta Alzheimerin tautiin (dementiaan) virusspesifinä. Vyöruusun aiheuttaja varicella zoster virus piilee hermostossa ja vyöruusurokote estää sen aktivoitumista. Teoria on hyvä mutta ei selitä kaikkea, koska muutkin rokotukset näyttävät vaikuttavan Alzheimerin taudin ilmaantumiseen.
Palataan siis influenssarokotteeseen. Jo vuonna 2022 julkaistiin havainto, että influenssarokotus vähentää Alzheimerin taudin riskiä (Bukhbinder ym. J Alzheimers Dis. 2022;88:1061-1074.). Kun julkaisu oli tällaisessa harvinaisessa lehdessä, se ei herättänyt yleistä huomiota. Vakuuttava se kuitenkin on. Rokotettuja henkilöitä (keski-ikä 73 vuotta) oli vertailussa lähes miljoona ja heillä oli saman verran verrokkeja. Uusia Alzheimer-tapauksia oli influenssarokotuksen saaneista 5,1%:lla ja verrokeista 8,5%:lla, suojavaikutus 40% ja NNR-luku 29,4. Yhden Alzheimer-tapauksen estämiseen pitäisi siis rokottaa 30 henkilöä influenssarokotteella -ei mikään mahdoton tehtävä.
Asia ei kuitenkaan ole tällä selvä, sillä toiset tutkijat ovat esittäneet, että pneumokokkirokotuksella saadaan aikaan samansuuruinen estovaikutus (37%) Alzheimerin tautiin. Jos poimitaan eri tutkimuksista hedelmät, siis matalalla roikkuvat ja helposti poimittavat, niin yhteenveto on sama kuin alussa: kaikki aikuisten rokotukset ovat hyväksi ja nyt vielä muistisairauksien ehkäisy (tai ainakin siirtyminen) on lisäbonus. Vaikutusmekanismista tämä ei kerro mitään.
Lisämausteena voisi sanoa, että kun edellä mainitut tutkijat (Xuo ym.) penkoivat aineistojaan, he myös huomasivat, että sildenafiilin käyttöön liittyi merkittävä suojavaikutus Alzheimerin tautia vastaan. Jos olisin yksityislääkäri, niin suosittelisin siis yli 65-vuotiaille kaikkien mahdollisten rokotteiden ottamista ja säännöllistä Viagran käyttöä. Julkisella puolella tällaista suositusta ei taida saada.
Kirjoittaja Timo Vesikari
