Risteilyaluksilla sairastellaan kaiken aikaa, kun ollaan pienessä tilassa suuren ihmismäärän kanssa. Tavallisin tauti lienee influenssa epidemia-aikoina, ja siihen myös liittyy kuolemantapauksia. Erittäin yleinen on norovirus, joka on aiheuttanut ongelmia laivoilla Suomessakin.
Hantavirus on uusi ja eksoottinen aihe. Kolme kuollutta risteilyaluksella on poikkeuksellista. Tilanne on antanut mahdollisuuden suomalaisille hantavirustutkijoille päästä esille ja hyvä niin. Professori Olli Vapalahti onkin antanut televisiossa sekä asiantuntevia että rauhoittavia kommentteja: ei tästä mitään epidemiaa tule. Myös professori Jukka Mustonen on sanonut samaa Aamulehdessä.
Suomalaisilla tutkijoilla on alalla sekä perinnettä että ajankohtaista asiantuntemusta. Suomen hantavirustauti on myyräkuume, josta Juhani Lähdevirta teki väitöskirjan jo 1970-luvulla. Markus Brummer-Korvenkontio, Antti Vaheri ja kumppanit osoittivat vuonna 1980, että myyräkuumeen aiheuttaja oli virus, jolle he antoivat nimen Puumala-virus, ja näin Suomi pääsi taas maailmankartalle. Juuri sitä ennen oli löydetty Hantaan virus Koreasta ja tästä tuli koko virusryhmän nimi hantavirus. Hantaan virus aiheuttaa Koreassa verenvuotokuumetta, johon liittyy munuaisoireita, ja johon voi kuollakin. Suomalainen serkku Puumala aiheuttaa lähinnä munuaistautia ja kuolemat ovat hyvin harvinaisia. Tämä virusperhe on levittäytynyt koko Pohjois-Eurooppaan. Isompaa kohua ei näistä taudeista kuitenkaan synny. Tauti ei tartu potilaasta toisin ihmisiin.
Amerikassa tilanne on toinen. Uuden mantereen jyrsijöissä asuvat hantavirukset aiheuttavat voittopuolisesti keuhkotulehdusta, johon kuolleisuus on 40-50%. Etelä-Amerikassa on nyt puheena oleva Andes-virus ja Pohjois-Amerikassa on vastaava Nimetön (sin Nombre) virus. Keuhkoeritteiden kautta virus voi tarttua ihmisestä toiseen. Tämä vaatii kuitenkin lähikontaktia. Argentiinasta on kuvattu syntymäpäiväjuhlien seurauksena 34 tapauksen (11 kuollutta) rypäs, jossa laskettiin olevan neljä tartuntasukupolvea. Olisi tosi kummallista, jos risteilyaluksen tapauksesta lähtisi liikkeelle vielä isompi epidemia. Tosin olosuhteet laivalla ovat voineet edesauttaa tartuntoja.
Tilanteesta voidaan siten muodostaa tai ainakin kuvitella uhkakuva, ja tämä taas antaa mahdollisuuden näyttäviin ulostuloihin. On lähinnä surkuhupaisaa, että WHO:n pääjohtaja lennähtää Kanarian Saarille ”ohjaamaan” matkustajien tuloa maihin risteilyaluksesta. Samaan sarjaan menee pääministeri Orpon ilmoitus, että hallitus on valmiina ”toimimaan nopeasti” eli julistamaan Hantaviruksen tartuntataudiksi, mikä mahdollistaisi potilaan eristämisen ja korvauksen maksamisen. Potilasta ei vaan taida tulla.
Looginen toimintatapa olisi antaa rokotus mahdollisesti tartuttavan hantaviruspotilaan kontakteille. Mutta missä on rokote? Rokotetta on harkittu ja kehitetty vuosien varrella, ja koerokotteita on testattu eläinkokeissa. Mutta oikeaa kaupallista rokotetta ei ole lähdetty kehittämään, koska kysyntä olisi ollut liian pientä. Meidän myyräkuumettamme vastaan ei oikein kannata rokottaa, sillä tauti on yleensä melko lievä eikä tartu ihmisestä toiseen. Andes-viruksen aiheuttamaa keuhkotautia vastaan varmaan kannattaisi rokottaa ainakin erikoistilanteissa.
Sekä Moderna että Pfizer ovat kertoneet hantavirusrokotteen olevan uusien mRNA-rokotteiden pitkällä listalla, ja jotakin kehitystä on tapahtunut. Mitään kiirettä ei tähän asti ole ollut, mutta ehkä risteilyalus Hondiuksen tapaukset vauhdittavat kehitystä. Se vaatisi ulkopuolista rahoitusta (kuten koronarokottee kehittäminen aikanaan). Ehkä risteilylaivan epidemiasta lähtenyt kohu vauhdittaa rahoituksen löytymistä.
Kirjoittaja Timo Vesikari
