Toimittaja Mikko Peltoniemi on tehnyt jotain ennenkuulumatonta: kirjoittanut kriittisen artikkelin nykyisestä Tampereen yliopistosta. Toki myös Aamulehti on toiminut uudella tavalla julkaistessaan jutun 7.11. Aamulehti on yleensä ollut järkkymätön Tampereen uuden yliopiston äänenkannattaja sen alkamisesta vuodesta 2019 lähtien. Joko lehden linja on muuttunut (syytä olisi) tai sitten tapahtunut on sen verran paksua, että sitä ei voi kokonaan sivuuttaa.
Kysymys on tapauksesta, jossa yliopisto 3.11.2026 irtisanoi sosiaalipsykiatrian väitöskirjatutkijan. Uutinen levisi Ylelle ja sai julkisuutta. Myös Hesari julkaisi Peltoniemen jutun parin päivän viiveellä ilman selityksiä. Lisää tutkivaa journalismia olisi kyllä kaivattu. Aamulehden Peltoniemi oli ilmeisesti yrittänyt penkoa enemmänkin, mutta törmännyt vaikenemisen muuriin. Yliopiston omerta. Rehtori sanoi vain, että hän seisoo kaiken takana. Mitä tarkoittaa, kun rehtori seisoo?
Todellisuudessa tutkijan ja rehtorin välissä on pitkä ravintoketju. Väitöskirjatyön ohjaaja on ensimmäinen, ja häntä ilmeisesti irtisanottu tutkija onkin arvostellut, eli ollut tyytymätön ohjaukseen. Tämä on aika tavallista ja pitäisi olla hoidettavissa keskustelemalla. Sitten tulee terveystieteellisen tiedekunnan dekaani, josta ei Aamulehden jutussa irronnut oikein mitään (varmaan oli peloissaan) ja yhteiskuntatieteiden yksikön johtaja, joka lähetti irtisanomisen sähköpostilla. Aika tylyä. Näiden jälkeen tulisi vielä tutkimuksesta vastaava vararehtori (jota ei mainittu) sekä rehtori, joka siis seisoi takana.
Kiinnostaisi tietää, millä tasolla tutkijan irtisanomisesta on päätetty sekä siihen liittyen, miten korkealle tasolle tutkijan somekritiikki on yltänyt. Kaikki tieto (viestit) tästä on häivytetty eikä kukaan ketjussa vastaa kysymyksiin. On kuitenkin aika ilmeistä, että tutkija on sohaissut korkeammalle kuin väitöskirjan ohjaajaan, ja tämä sohaisu on osunut arkaan paikkaan. Jos arvata pitäisi, niin arka paikka on yliopiston johdon asema sinänsä. Se on etäinen, ylimielinen ja siksi arvostelua sietämätön.
Tampereen uuden (yhdistetyn) yliopiston hallinnosta tuli tällainen heti alkuun vuonna 2019. Se ei ole valuvika vaan tarkoituksellinen ratkaisu. Säätiöyliopiston hallinnon haluttiin olevan kansasta eli yliopistolaisista riippumaton ja yläpuolella. Ajatuksena oli, että rehtori on hallituksen nimittämä ja siten vain hallituksesta eikä yliopistolaisista riippuvainen, eräänlainen toimitusjohtaja. Muu johto dekaaneja myöten on sitten rehtorin nimittämää eikä kansan valitsemaa kuten ennen.
Kun uusi hallinto aloitti tammikuussa 2019 sitä pelättiin jo ennakkoon. Eikä syyttä. Uusi hallinto näyttäytyi etäisenä ja määräilevänä. Toimin silloin vielä Rokotetutkimuskeskuksen johtajana, ja uudelta hallinnolta alkoi yksi kerrallaan tippua uusia määräyksiä ennen kaikkea rahojen tuloutuksesta keskushallinnolle. Mitään vuoropuhelua ei ollut. Myöhemmin samana vuonna hallinto erotti minut. Se siitä tällä kertaa.
Yleisemmän mainekolhun uuden yliopiston hallinto sai seuraavana vuonna, kun se järjesti hyvin laajan YT-kierroksen lähes 1000 yliopistolaiselle. Lopulta noin 100 joutui irtisanotuksi ja ehkä parisataa lähti itse ajan kuluessa (en tiedä tarkkaa lukua). Mutta vielä oleellisempaa on, että tämä yksipuolinen ”neuvottelu”, joka kuulemma oli koko ajan pelkkää sanelua, jätti jälkeensä pelon ilmapiirin, joka on vallinnut vuosikausia ja ilmeisesti tähän asti.
Etäinen ja pelkoa herättävä hallinto ei tietenkään kestä arvostelua. Nyt esillä olevan väitöskirjatutkijan tapauksessa johto on vedonnut siihen, että on olemassa ohjeita ja sopimuksia, joissa yliopistoon kohdistuva ”asiaton” kritiikki kielletään. Kielloilla ei asiaa pystytä kunnolla ratkaisemaan, vaan yliopiston hallinnon pitäisi toimia niin, että kovaan kritiikkiin ei synny aihetta, ja normaalin keskustelun pitäisi voida jatkua.
En usko, että tätä ristiriitaa pystytään ratkaisemaan ilman, että mennään, muotisanan mukaisesti, ”juurisyihin”. Säätiöyliopisto olisi purettava ja palattava entiseen Tampereen yliopistoon. Jostain pitäisi nousta senaattorin, joka jatkuvasti jankuttaisi: ”Ceterum censeo, (Tampereen säätiöyliopisto) esse delendam”.
Kirjoittaja Timo Vesikari
