Timo Vesikarin blogi

Sata täynnä koronaa ja rotaa

Kahden vuoden aikana on tullut kirjoitettua sata blogikirjoitusta tähän blogiin. Alun perin ei ollut tarkoitus kirjoittaa joka viikko, mutta korona-aika muutti kaiken. Oli toisaalta pakko seurata, mitä koronarokotteen kehityksessä tapahtuu, mutta myös tarve selkeyttää tätä tietoa blogissa jaettavaksi. Muut rokotteet ovat jääneet paljon vähemmälle. Nyt kuitenkin merkkipaalun kunniaksi palaan omaan leipälajiini rotavirusrokotteeseen.

Jo ennen koronarokotuksia 17.12.2020 kirjoitin ”Entä jos korona käyttäytyy kuin rotavirus?”. Rotavirusrokotuksilla pystytään estämään lasten vakava sairastuminen rotavirustautiin (ripuli, oksennus, kuume), mutta rotavirus kuitenkin kiertelee ja aiheuttaa sekä oireettomia tartuntoja että pahempia tapauksia rokottamattomissa lapsissa. Mitään laumaimmuniteettia ei saavuteta, vaikka rokotusten kattavuus on yli 90%. Kantapään kautta on nyt opittu, että tähän ei päästä koronassakaan, vaan rotavirustaudin tapaan koronarokotusten tavoitteeksi on asetettu vain vakavien sairastumisten estäminen.

Rotavirusrokotuksista on jo 15 vuotta käyttökokemusta ja paljon hyvää on saavutettu. Kehitysmaissa estyy vuosittain 30 000 – 50 000 pikkulasten ripulikuolemaa rotavirusrokotusten ansiosta. Määrä voisi olla yli kaksinkertainen, mutta rokotukset eivät edelleenkään tavoita kuin puolet maailman lapsista. Lisäksi suun kautta annettavan elävän rokotteen teho on kehitysmaissa huonompi kuin länsimaissa. Yksi syy on erilainen suoliston mikrobiomi, toinen syy äidiltä peritty korkea vasta-ainetaso, jotka estävät rokoteviruksen tarttumista suolistoon. Syystä riippumatta ratkaisu voisi olla pistettävä rotavirusrokote, joka voitaisiin tuottaa halvalla geeniteknologisesti ja sen jälkeen ehkä yhdistää pikkulasten perusrokotuksiin, jotka tavoittavat yli 90% kaikista syntyneistä. Rokotteen pitäisi siis olla hyvä ja halpa ja silti edustaa huipputeknologiaa. Haastetta riittää.

Osallistuin juuri 2. sukupolven rotavirusrokotteita koskevaan kokoukseen Lontoossa. Kysymyksessä oli pieni n. 30 ekspertin kutsukokous, jonka järjestäjä oli Bill ja Melinda Gates säätiö. Edellisen kerran vastaava kokous oli vuonna 2019 Genevessä. Silloin aika oli parempi ja osallistuin yhdessä työtoverini Vesna Blazevicin kanssa ja saatoimme yhdessä raportoida Tampereen yliopiston rokotteesta, jossa on yhdistetty rotaviruksen ja noroviruksen kaltaiset partikkelit. Rokote voi antaa samoilla pistoksilla suojaa molempia tauteja vastaan. Olimme innoissamme silloin ja saimme myös paljon huomiota, vaikka emme vielä olleet päässeet ihmiskokeisiin.

Konsepti yhdistelmärokotteesta patentoitiin jo vuonna 2010. Silloin Tampereen yliopisto ei halunnut patenttia nimiinsä, vaan se jää minulle ja Vesna Blazevicille. Tavoitteena oli löytää rokotevalmistaja ja yhdistää voimat tutkimuksessa. Tälle ajatukselle oli myös Tampereen yliopiston tuki. Pyrkimyksenä oli tehdä tulevan rokotteen kliiniset tutkimukset ainakin pääosin Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksessa ja siihen liittyvät laboratoriotyöt rokotetutkimuskeskuksen laboratoriossa. Suhde olisi voinut olla samankaltainen kuin Oxfordin yliopiston ja AstraZenecan välillä ns. Oxfordin koronarokotteen kehittämisessä. Tavoitteemme oli Tampereen (yliopiston) rokote.

Sitten asiat menivät puihin. Tampereen yliopistoa kohtasi epäonni, kun se yhdistettiin teknillisen yliopiston kanssa ns. Korkeakoulusäätiöksi.

Uusi hallinto oli avoimen vihamielinen tutkimuksellemme. Ensin minut erotettiin lokakuussa 2019. Vesna Blazevic olisi voinut jatkaa, mutta hänet syrjäytettiin räikeästi rokotetutkimuksen apulaisprofessorin viran täytössä vähemmän ansioituneen hakijan hyväksi – vastoin ulkopuolisten arvioijien suositusta. Laboratorion rahoitus Rokotetutkimuskeskukselta keskeytettiin. Tutkijoita kiellettiin edes puhumasta rotavirus-norovirus yhdistelmärokotteesta, ja heiltä kiellettiin myös yhteydenpito minun kanssani. Vähitellen väki väheni ja nyt 1.6.2022 laboratoriota ei enää ole.

Kun kerroin Lontoon kokouksessa, että tutkimus ei ole edistynyt kolmeen vuoteen uuden yliopiston ”toimenpiteiden” vuoksi, oli hiljaisuus käsin kosketettava. Ei tällaista ole ennen kuultu. Monet tunnetut tutkijat halusivat osoittaa tukensa ja auttaa jos mahdollista.

Kokouksessa oli esillä useita uusia rokote-ehdokkaita ja uusia konsepteja pistoksena annettavaksi rokotteeksi. Ehkä tärkein uutuus oli mRNA, joka on selvästi tulossa myös rotavirusrokotteen valmistusmahdollisuudeksi. Kilpailevia rokotteita on siis useita, eivätkä kaikki pidä esittämäämme Tampereen rokotetta parhaana. Tästä riippumatta koko rotavirusyhteisön tuki oli voimakas.

Yks saavutus Lontoosta voidaan laskea pluspuolelle. Kokouksen loppuyhteenvedossa puheenjohtaja Duncan Steele, joka edustaa Bill ja Melinda Gates säätiötä, sanoi ensimmäistä kertaa, että myös säätiön tavoitteeksi pitäisi asettaa yhdistetyn rotavirus-norovirusrokotteen kehittäminen. Konseptimme on siis lopulta lyönyt läpi ainakin ajatustasolla.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Parempi hepatiitti B -rokote aikuisille

Osallistuin Lontoossa kansainväliseen maksatautikokoukseen ja pidin esityksen hepatiitti B -rokotuksesta. Kokemus oli uusi, sillä en ole mikään maksatautiekspertti. Hämmästyin kokouksen suuruutta, mutta se epäilemättä on

Lue artikkeli >>

Apinarokko yllätti (vähän)

Ensimmäinen reaktioni apinarokkouutisiin oli, että tämäkin on nyt ankka tai Ruokolahden leijona. Onhan apinarokkoa ollut vuosikymmeniä Länsi-Afrikassa. Ehkä tässä on vain saatu vaihteeksi uutta ainesta

Lue artikkeli >>

Rokotepihtarit THL:ssä

Torstaina 5.5. oli tiedotustilaisuus, jossa oltiin yhtä hymyä ja THL toivotti kansalaisille hyvää kesää. Ilon aiheena oli se, että koronatapaukset ovat kääntyneet laskuun. Oli odotettu,

Lue artikkeli >>