Timo Vesikarin blogi

RS-virus tuli takaisin

Respiratory Syncytial -viruksella ei ole kunnollista suomenkielistä nimeä. Siksi se on RS-virus tai RSV. RS-virus on pikkulasten yleisin sairaalahoitoa vaativa hengitystieinfektio. Pikkulapsi tarkoittaa lastenlääkärien käytännöissä alle puolivuotiasta. Suomessa on vuosittain vajaa 1000 sairaalahoitoa vaativaa RSV-tapausta. Ennen vauvoja myös kuoli, mutta nykyisin selvitään. Hoito on vähän kuin koronassa: lisähappea ja joskus tehohoito intubaatioineen. Parantavaa lääkehoitoa ei ole.

RS-virus oli yksi monista hengitystieinfektioiden aiheuttajista, jotka katosivat koronarajoitusten myötä. Vuonna 2020 ei ollut RSV-epidemiaa missään maailmassa, mutta se näyttää olevan pulpahtamassa takaisin joka puolella maailmaa vuonna 2021 heti, kun koronarajoituksia on höllennetty. Tässä suhteessa se on selvästi nopeampi kuin influenssa. RSV-epidemiat ovat nousseet mm. Japanissa, Australiassa, Englannissa, Sveitsissä ja USA:ssa. Suomestakin RSV katosi vuonna 2020 ja nyt on syytä odottaa sen paluuta.

Ennen koronaa RSV oli aivan kärjessä uusien rokotuksin ehkäistävien tautien listalla. Rokotteen kehittäminen ei kuitenkaan ole ihan helppoa. Sitä on yritetty jo 1960-luvulta lähtien. Ensimmäinen rokote sisälsi kokonaisia tapettuja RS-viruksia, ja sen käyttö johti siihen, että rokotetut lapset sairastuivat vakavammin kuin rokottamattomat. Tätä samaa povattiin tapahtuvaksi myös koronan kohdalla. Jotkut asiantuntijat epäilivätkin, että kiinalaiset kokovirusta sisältävät koronarokotteet johtaisivat samanlaiseen takaiskuun. Näin ei kuitenkaan onneksi käynyt.

Uudempien RSV-rokotteiden kehityksessä näkyy samantapainen kirjo kuin koronarokotteissa: On proteiinirokotteita (kohteena lähinnä F-proteiini, joka vastaa karkeasti koronan piikkiproteiinia) ja adenovirusvektorirokotteita. Äskettäin Moderna ilmoitti aloittavansa faasi I tutkimukset mRNA RSV-rokotteella. RSV:n kohdalla on myös kokeiltu elävää heikennettyä virusta.

Samanaikaisesti eri rokotteiden kehittämisen kanssa on pohdittu sitä, mikä olisi rokotuksen kohderyhmä. Tauti on pahin pikkuvauvoilla ja vielä erityisesti keskosilla, joilla on lisäriskitekijöitä, kuten sydän- tai keuhkosairaus. Vastasyntyneiden ja keskosten rokottaminen olisi hankalaa, koska immuunivaste olisi todennäköisesti heikko ja sivuvaikutukset yleisiä.

Nykyisin riskikeskosia hoidetaan antamalla monoklonaalista vasta-ainetta kuukauden välein epidemiakauden aikana. Hoito on kuitenkin älyttömän kallista. Onneksi on kehitetty ja pian tulossa käyttöön pitkävaikutteinen vasta-aine (Nirsevimab, Sanofi-Pasteur), joka voidaan antaa kerta-annoksena vastasyntyneille ja joka suojaa puoli vuotta tai enemmän. Teho on ollut luokkaa 78%. Tämä kyllä päihittäisi vastasyntyneiden rokottamisen.

Vaihtoehtoinen ajatus on ollut rokottaa raskaana olevia naisia RSV-rokotteella siinä toivossa, että äidin vasta-aineet siirtyisivät lapseen ja suojaisivat sitä ainakin muutamia kuukausia RSV-taudilta. Tästä on jo yksi tutkimuskin. Novavaxin proteiinirokote (samantapainen kuin heidän koronarokotteensa) antoi äitien rokottamisen jälkeen vauvoille 44 prosentin suojan pahaa RSV-tautia vastaan. Vähän vai paljon? Äitien rokottamista yritetään nyt mm. GSK:n rokotteella Suomessa menossa olevassa tutkimuksessa.

Veikkaisin, että rutiininomaisesta raskaana olevien naisten rokotuksesta pelkästään vauvan suojaamiseksi ei tule koskaan kovin suosittua, vaan että se häviää ajatuksena vasta-aineen antamiselle vauvoille pian syntymän jälkeen.

RSV aiheuttaa alahengitystieinfektioita lapsilla myös vauvaiän jälkeen. Tähän voitaisiin tarvita rokotusta. Sanofi Pasteur kehittää elävää RSV-rokotetta tähän tarkoitukseen annettavaksi noin vuoden iässä, kun vastasyntyneenä annetun vasta-aineen teho on hiipunut.

RSV vaanii myös ikäkirjon toisessa päässä ja aiheuttaa vakavia alahengitystieinfektioita yli 60-vuotiailla. Novavaxin rokotteen ensimmäinen yritys tässä ikäryhmässä antoi nollatuloksen. Nyt on meneillään uusia tutkimuksia ja rokotteiden tehoa päästään kunnolla mittaamaan, kunhan RS-virus palaa niin kuin on jo tapahtunut. Yli 60-vuotiaiden RSV-rokotetutkimukseen voi Suomessakin osallistua.

Veikkaisinpa, että aikuisten RSV-rokotteesta ei erillisenä tule koskaan menestystä. Mutta yhdistettynä influenssarokotteeseen ja ehkä tulevaisuudessa koronarokotteeseen se voisi olla hyvä idea. Modernalla on jo mRNA-rokotteet koronaan ja influenssaan (ei tosin myyntilupaa) ja jos tähän yhdistelmään lisätään mRNA-rokote RSV:tä vastaan, niin voitaisiin saada tulevaisuuden kolmoisrokote aikuisille.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Luja luottamus BioNTechiin

EU-maiden koronarokotuksia hallitsee yhä suuremmin Pfizer/BioNTechin mRNA-rokote, joka nyt on saanut pysyvän myyntiluvan nimellä Comirnaty (aika kauhea nimi!). Jo nyt EU on hankkinut Pfizer /

Lue artikkeli >>

RS-virus tuli takaisin

Respiratory Syncytial -viruksella ei ole kunnollista suomenkielistä nimeä. Siksi se on RS-virus tai RSV. RS-virus on pikkulasten yleisin sairaalahoitoa vaativa hengitystieinfektio. Pikkulapsi tarkoittaa lastenlääkärien käytännöissä

Lue artikkeli >>

Moraali mukaan koronarokotuksiin?

Luin uudelleen lääketieteellisen etiikan professori Veikko Launiksen kirjoituksen vuodelta 2013 ”Tieto vai mutu rokotuspäätöksen pohjana” (Duodecim 2013; 129:2413-9). Pidin sitä aikanaan kovin teoreettisena pohdiskeluna Suomen

Lue artikkeli >>

Influenssakin tulee – vai tuleeko?

Syksyllä 2020 puhuttiin paljon influenssarokotuksen tarpeellisuudesta. Pelättiin, että jos korona ja influenssa tapahtuvat yhtä aikaa talvella 2020-21, seurauksena on entistä vakavampia tauteja ja paljon kuolemia.

Lue artikkeli >>