Timo Vesikarin blogi

Rokotepihtarit THL:ssä

Torstaina 5.5. oli tiedotustilaisuus, jossa oltiin yhtä hymyä ja THL toivotti kansalaisille hyvää kesää. Ilon aiheena oli se, että koronatapaukset ovat kääntyneet laskuun. Oli odotettu, että tilaisuudessa olisi kerrottu 4. rokoteannoksen ulottamisesta esim. kaikkiin yli 70-vuotiaisiin, mutta tätä ei tullut, vaan suositus koski ainoastaan pieniä erityisryhmiä.

On totta, että koronatapaukset ovat vähentyneet, mutta taudin 2 viikon ilmaantuvuusluku on edelleen 736, mikä on häkellyttävän korkea, kun sitä verrataan vanhoihin aikoihin. Esim. kesällä 2020 Suomen ilmaantuvuusluku oli 10:n paikkeilla ja maahantulon kannalta pidettiin riskimaina sellaisia, joissa luku oli yli 25. Omikron-variantin myötä on kehittynyt uusi normaali ja on jotenkin totuttu suuriin tapausmääriin. Itse asiassa tapausten määrä on todellisuudessa vielä suurempi, kun suuri osa diagnosoidaan vain kotitesteillä, eivätkä ne näy tilastossa.

Tapausmääriä tärkeämpi asia on vakavat taudit ja kuolemat. Suurin osa koronakuolemista koko epidemian aikana on ollut vuonna 2022. Vaikka kuolleisuus omikronvariantin aikana on pienempi, niin tapausten suuri määrä nostaa sen merkittäväksi. Lehtitietojen mukaan viimeisen 14 päivän aikana oli 474 koronakuolemaa, eli keskimäärin yli 30 päivässä. Lukua voidaan yrittää siivota vähentämällä sellaiset tapaukset, joissa ei ole selvyyttä, onko henkilö kuollut vain koronaan vai onko mukana ollut jokin perussairaus, mutta luku on joka tapauksessa häkellyttävän korkea. Vastaavasti erikoissairaanhoitoon tuli 2 viikon aikana 600 uutta potilasta ja tehohoitoon 38. Hetkellisesti tehohoidossa oli 22 potilasta. Mitähän niille edellisille tapahtui?

Kun runsas kuukausi sitten annettiin suositus yli 80-vuotiaiden toisesta tehosteesta, eli 4. rokotuksesta mutta ei laajemmalti, niin perusteluna oli se, että 4. rokotuksen tehosta ei ollut riittävästi tietoa. Nyt on. Huhtikuun 28. päivän New England Journal of Medicinessä esitellään tutkimus Israelista, joka on tehty yhdessä Harvardin yliopiston kanssa ja joka oli suunniteltu vastaamaan kysymykseen, mitä lisähyötyä on 4. rokotteesta verrattuna 3:een rokotukseen, erityisesti Pfizer/BioNTechin rokotteella, joka on Suomessakin yleisimmin käytetty rokote. Tutkimuksessa oli 182 211 yli 60-vuotiasta henkilöä, jotka saivat 4. rokotteen ja heitä verrattiin samaan määrään henkilöitä, jotka olivat saaneet 3 rokotusta. Seuranta-aika oli lyhyt, vain 30 vuorokautta ja tutkimus tehtiin alkuvuodesta 2022 omikron-aikana. Näin saatiin selville 4. rokotteesta saatu lisähyöty. Vertailua ei tehty esim. rokottamattomiin.

Neljän rokotuksen suhteellinen suojateho kolmeen rokotukseen verrattuna oli 55% kaikkia koronatauteja vastaan, 68% sairaalahoitoon joutumista vastaan ja 74% koronakuolemia vastaan. Lukuja ei voi suoraan soveltaa Suomen koronatilastoihin, mutta luvuilla voi leikkiä. Esimerkiksi kahden viikon 474 kuolemasta lähtisi 300 pois ja kahden viikon 600 sairaalahoidosta jäisi 400 pois.

Tutkimus lienee ollut THL:n ja KRAR:n tiedossa, kun on päätetty, että 4. rokotuksen suositusta ei laajenneta. Sen sijaan toivotaan, että epidemia laantuisi ja lupaillaan palata asiaan syksyllä. Ei ole mitenkään varma, että virus häipyy kesäksi, kun puolet kansasta on vielä koronan sairastamattomia. Jotenkin tulee mieleen, voisiko syynä rokotusten pihtaamiseen myös olla se, että ei haluta pitää yllä laajaa rokotusorganisaatiota, joka kuluttaa resursseja. Toisaalta organisaatio joudutaan kuitenkin pystyttämään syksyllä, mikä sitten vie aikansa.

Odotetaan myös uutta rokotetta syksyksi. Pfizer on varmaan tuomassa saataville kaksoisrokotteen, jossa on vanha korona plus uusi omikron. Ihan hyvä, mutta ei ole varmaa, onko se ratkaisevasti parempi kuin nykyinen rokote. Ihan täsmärokotetta ei kuitenkaan pystytä tekemään, koska omikron muuntuu niin paljon (Omikron-tauti 14.4.2022), vaan rokote tulee perustumaan joka tapauksessa ristisuojaan. Toisaalta vanhan rokotteen antaminen nyt 4. rokotuksena ja uuden 5. rokotuksena syksyllä 5-6kk kuluttua eivät mitenkään sulje pois toisiaan. Aktiivinen terveys edellä -politiikka olisi toiminut näin, mutta ei THL.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Rokotepihtarit THL:ssä

Torstaina 5.5. oli tiedotustilaisuus, jossa oltiin yhtä hymyä ja THL toivotti kansalaisille hyvää kesää. Ilon aiheena oli se, että koronatapaukset ovat kääntyneet laskuun. Oli odotettu,

Lue artikkeli >>

Koronarokotukset ja salaliittoteoriat

Luin Markus Tiittulan kirjan ”Taistelu totuudesta”, joka kuvaa ajankohtaisia salaliittoteorioita. Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka tarkastelee asioita ulkopuolisena. Hän on perehtynyt asioihin ja kirjoittaa ihan

Lue artikkeli >>

Korona kuriin rokottamalla

Suomessa on jo ajat sitten luovuttu ajatuksesta tukahduttaa koronan leviäminen rokotuksin. Rokotukset polkevat paikoillaan ja rajoitukset on poistettu. Vastaavasti koronan omikronvariantit ovat vallanneet alan ja

Lue artikkeli >>

Omikron-tauti

Kun koronan omikronvariantti ilmaantui, kirjoitin, että tämä virus on tullut jäädäkseen (Omikron on tullut jäädäkseen, 14.12.2021). Muuntuminen vähemmän tappavaksi mutta enemmän tartuttavaksi näytti ensi askeleelta

Lue artikkeli >>