Aivan koronapandemian alussa kaikentyyppiset rokote-ehdokkaat olivat samalla lähtöviivalla. Kukaan ei tiennyt, mikä olisi paras tapa ehkäistä tätä tautia eikä edes sitä, olisiko se ylipäänsä ehkäistävissä rokotteella. Keväällä 2020 eräät suomalaiset tutkijat ehdottivat kotimaassa valmistettavaa nenäsuihkeena annettavaa rokotetta. Ajatus oli toisaalta tuoda nopea ratkaisu ja lisäksi kansallinen ja siten huoltovarmuuden kannalta hyvä. Kävi pian ilmi, että kansallista oikotietä rokotteelle ei ollut. Ajatus jäi elämään ja kehittymään, ja tähän tarkoitukseen on sittemmin perustettu yhtiö nimeltä Rokote Laboratories Finland. Rokotetta ei kuitenkaan vielä ole.
Kuten tunnettua, kilpajuoksun voittivat varsin ylivoimaisesti mRNA-rokotteet, joiden valmistajat olivat Pfizer/BioNTech ja Moderna. Rokotteet olivat todella tehokkaita millä mittapuulla tahansa: suojateho vakavaa koronatautia vastaan oli reilusti yli 90% kahden rokoteannoksen jälkeen. Kakkoseksi tulivat adenovirusvektoria käyttävät rokotteet, joista tunnetuimmat ovat AstraZenecan rokote sekä Venäjän Sputnik. Myös Kiinassa on oma adenovirusvektorirokote (Consino), joka on jäänyt vähän Kiinan kokovirusrokotteiden varjoon. Adenoviruspohjaiset rokotteet ovat hitusen vähemmän tehokkaita kuin mRNA-rokotteet. Niiden ongelma on haittavaikutus, joka ilmaantui vasta laajassa käytössä: verihyytymät aivoissa. Tämän vuoksi mm. Suomi on kokonaan luopunut näistä rokotteista.
Iso kuva on nyt muuttunut, kun on tajuttu, että alkuun niin ylivoimaiset mRNA-rokotteet eivät kovinkaan hyvin estä lieviä koronatauteja eivätkä ylipäänsä viruksen tarttumista. Tilannetta yritetään parhaillaan korjata kehittämällä täsmärokotteita uusia virusmuunnoksia vastaan. Nyt on saatu valmiiksi ensimmäiset rokotteet omikron 1 muunnosta vastaan (Lisää rokotuksia vai uusien rokotteiden odotusta? 15.9.2022). Tämä ei kuitenkaan riitä pitkälle, kun pitäisi rokottaa omikron 4 ja 5 variantteja vastaan. Oletettavasti nämä variantit puolestaan väistyvät, kun täsmärokote niille saadaan valmiiksi.
Tässä tilanteessa on uudelleen alettu harkita nenään annettavia koronarokotteita. Eikä vain harkita vaan myös käytännössä toteuttaa niin paljon, että suomalaisen rokotehankkeen ohi on menty laajalla rintamalla. Rokotevalmistajat, joilla on ollut pistoksena annettava adenoviruspohjainen rokote, ovat huomanneet, että samaa tavaraa voi antaa nenään. Kiinalainen Cansino on jo saanut nenään annettavalle rokotteelleen myyntiluvan. Venäläisen Sputnik-rokotteen valmistaja Gamaleya on myös aika pitkällä. Se ei olisi ihme, sillä Venäjällä on pitkä kokemus nenään annettavista influenssarokotteista. Myös AstraZeneca on aloittanut ihmiskokeet nenään annettavalla rokotteella. Uutena tulokkaana intialainen Bharat on jo myyntiluvan hakemusvaiheessa.
Adenovirusvektoria käyttävä rokote ei kuitenkaan ole välttämättä paras vaihtoehto nenään annettavaksi. Se kyllä on sikäli hyvä, että limakalvoille muodostuu IgA vasta-aineita, jotka suojaavat tartunnalta, mutta ne ovat kapeakirjoisia ja suuntautuvat lähinnä rokotteessa olevaa virusmuunnosta vastaan. Adenovirusvektorirokotteitakin pitäisi siis päivittää vastaamaan uusia variantteja – mikä toki voidaan tehdä.
Lisäksi ainakin tunnetasolla on turvallisuusongelma. Jos lihakseen pistettävä adenoviruspohjainen rokote aiheuttaa aivoveritulppia, niin miten on nenään annettavan laita? Nenään antamalla rokote menee aivan lähelle aivoja.
Lähihistoriasta on olemassa esimerkki siitä, miten nenäsuihkerokote on jouduttu hylkäämään haittavaikutusten vuoksi. Vuoden 2000 paikkeilla sveitsiläinen Berna kehitti rokotteen, jossa oli influenssaviruksen osia lipidipallukoissa. Tämä rokote aiheutti kasvohermohalvauksia. Mekanismi jäi epäselväksi, mutta vaikutuksen on täytynyt kulkea aivojen kautta, onhan kasvohermo yksi aivohermoista. Onneksi mikään kehitteillä olevista koronarokotteista ei ole tämän kaltainen.
Adenoviruksen sijaan korona-piikkiproteiinin kantajana voidaan käyttää influenssavirusta. Kiinalaisen Wantain jo pitkällä olevassa nenäsuihkerokotteessa kuljettimena on elävä heikennetty (kylmäadaptoitu) influenssarokotevirus. Tämähän on hyvinkin tuttua. Suomessakin käytetään vastaavaa nenäsuihkeena annettavaa influenssarokotetta lapsilla. Rokote on turvallinen. Se vain ei tehoa hyvin aikuisilla, mikä voi tulla vastaan myös koronarokote-ehdokkaan kohdalla.
Kiinnostavin uutuus on elävä heikennetty koronavirus itse. Yhdysvaltalainen Codagenix-yhtiö on kehittänyt tällaisen rokotteen. Viruksen heikennysmenetelmä on salainen, mutta se ei perustu tavanomaiseen soluviljelyyn, vaan viruksen genomiin on tehty muulla tavoin lukuisia, ehkä satoja, muutoksia. Näin pitkälle manipuloitu virus ei pysty muuntumaan takaisin tautia aiheuttavaksi, mutta säilyttää jonkinlaisen lisääntymiskyvyn. Tällä rokotteella, jossa on kaikki viruksen proteiinit, kyetään saavuttamaan laajakirjoinen limakalvoimmuniteetti, joka on paljon enemmän kuin pelkät vasta-aineet piikkiproteiinia vastaan. Jos tämä tieto vahvistuu, niin kysymyksessä on todellinen uusi läpimurto. Codagenix on liittynyt yhteen maailman suurimman rokotevalmistajan, Serum Institute of Indian kanssa, joten maailmanvalloitus on tähtäimessä.
Ratkaiseva sysäys nenäsuihkerokotteiden käytölle tulee, kun tavoitteeksi asetetaan koronatartuntojen ehkäisy vakavan taudin ehkäisyn sijaan. Sitä odotellessa.
Kirjoittaja Timo Vesikari
