Timo Vesikarin blogi

Lisää rokotuksia vai uusien rokotteiden odotusta?

Koronapandemia ei noudata viranomaisten toiveita tai ennustuksia. Kaavamaisen ajattelun (lue THL) mukaan koronan pitäisi alkaa käyttäytyä niin kuin influenssa. Uusi muunnos voisi ilmaantua kerran vuodessa ja sitä vastaan voitaisiin rokottaa influenssarokotuksen aikataululla syksyisin. Rokotteet voitaisiin antaa yhtä aikaa tai sitten yhdistelmärokotteessa. Onhan tällaisia jo kehitetty ja kokeiltukin, mm. mRNA-rokotteiden edelläkävijä Moderna on kehittänyt yhdistelmärokotteen influenssaa ja koronaa vastaan.

Harmi kyllä, korona ei käyttäydy kuten influenssa. Uusia muunnoksia kehittyy tiheään ja niistä lähtee uusia epidemia-aaltoja, joiden väli on pikemminkin puoli vuotta kuin vuosi. Nyt on meneillään omikron 4 ja 5 (BA.4 ja BA.5) epidemia, joka leviää Suomessa ja koko Euroopassa. Nämä virukset ovat kehittyneet omikron 2:sta, joka aiheutti epidemiahuipun viime talvena, karkeasti puoli vuotta aikaisemmin.

Influenssalogiikan mukaan nyt pitäisi olla kehitettynä täsmärokote omikron 4 ja 5 -viruksia vastaan ja sitä pitäisi antaa laajoille joukoille juuri nyt tai olisi pitänyt antaa jo heinäkuussa. Tällaista täsmärokotetta ei kuitenkaan ole.

Pitkän jurnutuksen jälkeen THL suostui heinäkuussa ulottamaan suosituksen 4. rokotuksesta yli 60-vuotiaille ja nuoremmillekin. Hyvä, että kansan painostus tehosi vastahakoisiin viranomaisiin. Mutta 4. rokotuksena annetaan samaa vanhaa tuttua alkuperäistä koronavirusta vastaan tuotettua mRNA-rokotetta. Tässä on se järki, että annetaan sitä, mitä on. Ennen Irakin sotaa 2003 USA:n puolustusministeri Donald Rumsfeld sanoi, että ”you don’t go to a war with an army that you would like to have, you go to a war with an army that you have”. Ei vanhan rokotteen käyttäminen tehosteena ole kuitenkaan mikään huono juttu. Nelosrokotus tehostaa immuniteettia vakavaa koronaa vastaan joka tapauksessa, vaikka se ei paljoa lisäisi suojaa tartuntaa vastaan.

Pitkin vuotta on puhuttu täsmärokotteista omikronia vastaan ja nyt niitä on, mutta ei todellisia täsmärokotteita. Pfizer/BioNTechin rokotteessa on puoliksi uutta ja vanhaa, 15 µg omikron 1:tä ja 15 µg alkuperäistä omikronia (oikeastaan niitä koodaavia mRNA pätkiä), kun vanhassa rokotteessa on 30 µg alkuperäistä koronaa. Vastaavasti Modernan rokotteessa on 25 µg kumpaakin, eli yhteensä 50 µg. Tämä rokote onkin tarkoitettu tehosterokotteeksi ja kokonaisannos on siksi pienempi kuin Modernan alkuperäisen rokotteen 100 µg. Pienemmällä annoksella voi olettaa olevan vähemmän haittavaikutuksia.

Uusia kaksitehoisia rokotteita on testattu melko vähän verrattuna alkuperäisiin koronarokotteisiin. Mitään oikeita tehotutkimuksia ei ole. Esimerkiksi Pfizerin rokotteen tutkimuksessa oli vain 437 vastaanottajaa. Kaksitehorokotteiden vaikutusta on mitattu vain vasta-aineilla rokotuksen jälkeen. Ne nostavat vasta-aineita omikronia vastaan selvästi tehokkaammin kuin alkuperäinen rokote, mutta vasta-aineet kohdistuvat omikron 1:tä vastaan, eivätkä niinkään omikron 4 ja 5 -viruksia vastaan (joskin niitäkin vasta-aineita tulee). Lisäksi omikron vasta-aineiden säilyminen näyttää olevan melko lyhytikäistä.

Uudet kaksitehorokotteet ovat nyt saaneet hyväksynnän sekä USA:ssa että EU:ssa. Rokotteita valmistetaan satoja miljoonia annoksia ja ajallaan ne tulevat saataville myös Suomessa.  Miten niitä pitäisi käyttää, on pohdinnan aiheena kaikkialla, ei pelkästään Suomessa. Jos valittavana on vanha rokote nyt tai uusi rokote joskus tuonnempana, niin valinta on selvä: mieluummin heti. Tosin jotkut sanovat, että muut kuin riskiryhmäläiset voivat odottaakin, mutta kuinka kauan?

Jos tavoitteena on muukin kuin vakavan taudin ehkäiseminen, niin omikronrokotteiden arvo nousee. Ne kuitenkin suojaavat paremmin omikrontartunnalta ja estävät omikronin eteenpäin tartuttamista. Kun käytännössä muut suojatoimet, kuten maskit, turvavälit ja kokoontumisrajoitukset ovat tulleet tiensä päähän, on rokottaminen ainoa realistinen koronan torjuntakeino. Silloin pitäisi käyttää rokotetta, joka mahdollisimman paljon (siis edes vähän) estää tartuttamista. On luultavaa, että todellisia täsmärokotteita voidaan saada piankin, kun sekä FDA että EMA ovat hyväksyneet pienehköt vasta-ainetutkimukset myyntiluvan perusteeksi. Intiassa vaanii jo ”Centaurus” variantti (BA2.75), joka varmaan leviää sieltä ja voisi olla vaikkapa seuraavan epidemian aiheuttaja ja siten täsmärokotteen kohde.

Tartunnan estämisessä nenään annettavat rokotteet voisivat toimia ja ne ovat nousemassa tulevaisuuden veikkauksissa. Mutta se onkin jo toinen juttu.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Rotarokote on jo diabetesrokote, osa 2

Vuoden 2024 alussa on ilmestynyt kaksi suomalaistutkimusta, jotka sivuavat aihetta lasten ykköstyypin diabeteksen ehkäisemisestä virusrokotteilla. Artikkelit eivät tunnu kohtaavan, eivätkä aiheesta kirjoittaneet toimittajat mainitse toinen

Lue artikkeli >>

1960-luvun lääketiedettä

Olen tykännyt katsoa TV-sarjaa Berliinin kuuluisasta Charité-sairaalasta. Draaman keinoin on käsitelty 1800-1900-lukuen vaihdetta, kolmatta valtakuntaa 1933-1945 ja viimeksi DDR:n alkuvaiheita. Saksan historian tapahtumat ja lääketieteen

Lue artikkeli >>

Tohtoreita kouluputkesta

Hallitus on päättänyt satsata tutkimukseen ja kohdistaa lisärahoitusta tohtorikoulutukseen. Suunnitelmana on rahoittaa seuraavien vuosien aikana tuhat uutta tohtorikoulutuspaikkaa. Satsaus on Suomen oloissa suuri ja luulisi,

Lue artikkeli >>

Tuhkarokkouutiset tuovat vaihtelua

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puhuu mieluummin mistä tahansa muusta tartuntataudista kuin koronasta. Viime syksynä, kun oli ilmeistä, että koronatehosteiden antamisessa oli pahasti myöhästytty, niin

Lue artikkeli >>