Entinen työtoverini Xiao-Li Pang kävi Kanadasta käsin vierailulla toukokuussa. Hän muutti Kanadaan vuonna 2000 ja on juuri eläköitynyt, mutta jatkaa kuitenkin tutkimustyötä, jos saa rahoitusta. Nyt näytti hyvältä. Amerikassa nautakarjaan levinnyt lintuinfluenssa on herättänyt pelkoa ja saanut rahahanat auki, ja myös Xiao-Li oli saamassa suuren apurahan lintuinfluenssaviruksen tutkimukseen.
Tämä oli minulle uutta, sillä en ollut todellakaan seurannut lintuinfluenssaa Pohjois-Amerikassa. Edellisenä kesänä virus oli levinnyt laajalti eläinkuntaan (Lintuinfluenssa on lintujen tauti, ei ihmisten 1.8.2023), mutta ei silloin nautakarjasta ollut puhetta. Nyt lintuinfluenssan esiintyminen nautakarjassa ympäri USA:ta muistuttaa melko lailla Suomen turkistarhojen tilannetta vuonna 2023.
Yhdysvalloista on ilmoitettu tartunnan saaneiden karjojen lukumääriä, ei niinkään yksittäisten eläinten määriä. CDC:n kesäkuisen päivityksen mukaan lintuinfluenssavirus H5N1 on todettu 118 karjassa eri puolilla maata. Amerikkalaiset lypsyfarmit lienevät isoja. Toistaiseksi on havaittu vain kolme ihmisen saamaa tartuntaa lehmästä. Kovin suuriin toimenpiteisiin ei ole ryhdytty. On annettu ohjeistuksia suojavaatteiden käytöstä ja kielletty juomasta raakamaitoa, mutta ilmeisesti laajoihin teurastuksiin ei ole ryhdytty.
Naudoista eristettyjä H5N1 lintuinfluenssaviruksia on tutkittu ja niiden HA pintaproteiini tarttuu edelleen voimakkaasti vain lintujen soluihin, mutta ei ihmissoluihin. Näiden tietojen perusteella ei siis pitäisi olla suurta pelkoa lintuinfluenssan leviämisestä nautojen kautta ihmiseen.
On mielenkiintoista, että amerikkalaisessa keskustelussa näkyy mainintoja Suomen turkistarhaepidemiasta ikään kuin malliesimerkkinä siitä, mitä pitäisi tehdä. Suomessa vuonna 2023 lopetettiin eläimet 71 turkistarhalla, yhteensä 495 000 eläintä. Vastaavan ratkaisun tekeminen nautakarjoista on varmasti vaikeampaa.
Kauhuskenaariot kuitenkin leviävät. USA:n CDC:n entinen johtaja Robert Redfield on ennustanut, että lintuinfluenssasta on tulossa pahempi epidemia kuin koronasta. Tauti voisi levitä yhtä tehokkaasti kuin COVID, mutta kuolleisuus olisi 25-50%. Nykyinen CDC ei ole tällaista sanonut, mutta eläkkeeltä on parempi maalailla. Ainakin tällaiset puheet takaavat sen, että eläkeläistä ei unohdeta.
Vastaväitteenä voi vain todeta, että lintuinfluenssasta on maalailtu kauhukuvia yli 20 vuoden ajan eikä epidemiaa ihmisissä ole tapahtunut. Ihmistapauksia on ollut yhteensäkin alle tuhat, ja ne kaikki ovat liittyneet lähikontaktiin siipikarjan kanssa. Kuolleisuus kyllä on ollut korkea, 50-60%.
Varmasti jotain pitäisi kuitenkin tehdä ja rokotteiden valmistus ja varmuusvarastointi on taas esillä. Viimeksi 2007-2008 tienoilla monet maat, Suomi mukaan lukien, hankkivat H5N1 lintuinfluenssarokotetta varastoon annettavaksi koko väestölle. Lopulta tämä toiminta oli kannattavaa vain rokotteen valmistajille, eikä rokotteita käytännössä annettu. Hyvä niin, sillä Suomenkin hankkimassa GSK:n rokotteessa oli ASO3-adjuvanttia, joka myöhemmin sikainfluenssarokotteeseen lisättynä aiheutti narkolepsiaa.
Nyt ainakin USA:ssa on lähdetty liikkeelle varovaisemmin, ja on tehty hankintapäätös 4,8 miljoonan rokoteannoksen ostamisesta varastoon australialaiselta CSL:ltä annettavaksi ehkä riskiryhmille. Tämä on perinteinen influenssarokote, jossa kyllä on adjuvantti, mutta ”lievempi” kuin ASO3. Hinta on kuulemma $100 annokselta, joten näilläkin määrillä voi myyjä tienata.
Rokotevalikoima tulee parantumaan, kun mRNA-teknologiaa voi soveltaa myös lintuinfluenssarokotteeseen. Moderna on tehnyt influenssarokotteita mRNA-tekniikalla jo ennen koronaa, joten kokemusta on. Vaikka määrät ovat pienempiä kuin korona-aikana, voi hinta kuitenkin olla korkea. Modernan osakekurssi on noussut 40% toukokuusta lähtien, eli sen jälkeen, kun virus lähti leviämään nautakarjoissa. Samaa osakekurssin nousua ei ole kokenut Pfizer/BioNTech, joka ei ole lähtenyt mukaan lintuinfluenssarokotebisnekseen.
Suomessa ei tarvitse pelätä takavuosien toistuvan, sillä mahdollinen lintuinfluenssarokotteen hankinta tapahtuisi EU:n yhteisostona. On helpottavaa, että mukana on leveämmät hartiat. Nyt ei myöskään tähdätä koko väestön rokottamiseen, vaan rokote annettaisiin vain ”riskiryhmille”. Tästä THL on jo tiedottanut. Milloin rokote on saatavilla, on vielä auki.
Todennäköinen rokote olisi vanha tuttu ”Aflunov”, eli Novartiksen (nykyisin Seqirus) valmistama rokote 2000-luvun alusta. Tutkimme sitä silloin myös Suomessa. Rokotteessa on lintuinfluenssaviruksen HA ja NA pinta-antigeenit paremmin puhdistettuna kuin GSK:n Pandemrix-(sikainfluenssa)rokotteessa ja siinä oleva adjuvantti MF59 on vähemmän ärhäkkä kuin narkolepsiaan liitetty ASO3. Tuskin tätä rokotetta tarvitsee pelätä. Modernan mRNA-rokote lintuinfluenssaa vastaan ei ehdi tähän hätään.
Kirjoittaja Timo Vesikari
