Omikronvariantti ilmaantui marraskuussa 2021, ja joulukuun alussa kirjoitin, että se on tullut jäädäkseen (Omikron on tullut jäädäkseen 14.12.2021). Ajatuksenani oli silloin, että kun koronamuunnos on ensimmäistä kertaa vähemmän tappava, niin se on myös ensimmäinen viite uuden koronan asettumisesta vanhojen koronavirusten joukkoon tavalliseksi hengitystieinfektioita aiheuttavaksi kausivirukseksi. Ennustus on toteutunut puoliksi. Kaikki uudet koronavirukset omikronin ilmaantumisen jälkeen ovat olleet omikronin muunnoksia, mutta niitä on sitäkin enemmän eikä tauti ole vielä asettumassa tavalliseksi flunssaksi, vaikka sitä eräät viranomaiset toivovatkin.

Alkuun koronan uudet muunnokset olivat aina edellistä pahempia, eli siis aiheuttivat pahempaa tautia. Ensimmäinen suuri muunnos sai nimen alfa ja se todettiin Englannissa loppuvuodesta 2020. Pian tuli beta Etelä-Afrikasta myös vuoden 2020 lopulla, ja sitten delta Intiasta ja gamma Brasiliasta. Kaikki nämä levisivät maailmanlaajuisesti. Paikallisesti Etelä-Afrikassa oli vielä kappa ja myy. Tässä vaiheessa alkoi tuntua siltä, että kielitaitoa täytyy parantaa, sillä harva osasi kreikkalaisia aakkosia paljon pidemmälle. Ja toisekseen, riittäisivätkö aakkoset. Useimmat kyllä tietävät, että lopussa on omega eli iso O. Aakkosista jätettiin väliin ksi eli xi, ettei loukattaisi Kiinan johtajaa.

Nyt omikronin1-vuotissynttäreiden lähestyessä alkaa tuntua siltä, että enempää kreikantaitoa ei ehkä tarvita. Uusia tappavampia koronalinjoja ei ole peloista huolimatta ilmaantunut. Sen sijaan omikron-linja on tullut valtavirukseksi koko maailmassa. Omikronin sisällä onkin muuntautumista vaikka kuinka paljon. Toistaiseksi on kirjattu noin 300 omikronvarianttia. Niille on annettu nimeksi kirjain- ja numeroyhdistelmiä, kuten BA.1, mutta ei kreikkalaisia aakkosia.

Omikron-linjan muunnokset keskittyvät piikkiproteiiniin, jota vastaan kaikki koronarokotteet suuntautuvat. Muunnokset ovat yksittäisten aminohappojen pistemutaatioita, joilla virus pyrkii parantamaan seuraavia ominaisuuksiaan.

1. Tarttuminen kohdesoluun
2. Vasta-aineiden väistäminen
3. Kohdesolun tuho niin, että sieltä vapautuu mahdollisimman paljon uusia viruksia

Nämä ominaisuudet yhdessä tekevät viruksesta entistä tarttuvamman ja helpommin leviävän, mutta eivät entistä tappavampaa, eli omikronin käyttäytymiselle on biologinen perusta aivan virologian oppikirjan mukaisesti.

Muutaman kirjain- ja numeroyhdistelmän voi vielä muistaa, kuten BA.1 ja BA.2 ja menossa olevat BA.4 ja BA.5, mutta näiden alamuunnokset tuottavat jo vaikeuksia. Nyt on tulossa BF.7, joka alkoi Sisä-Mongoliasta ja on levinnyt Intiaan ja edelleen Eurooppaan, myös Suomeen. Uuden muunnoksen nimi on XBB, joka leviää Aasiassa. Koska monet yhdistelmät ovat vaikeita muistaa, on joillekin annettu lempinimiä.

Yhtä kaikki omikron ei ole mitenkään ”asettunut”, vaan hakee muotoaan uusilla muunnoksilla. Muunnokset nimenomaan pyrkivät kiertämään rokotuksilla saavutettua immuniteettia. Jonkinlaiseen kilpajuoksuun on siis varauduttava tekemällä uusia varianttirokotteita ja käyttämällä niitä sitä mukaa, kun tarvitaan. -Rokotusten tavoite pitää asettaa taudin estämiseen vaikean taudin torjunnan lisäksi.

Yksi uhkakuva on ollut, että vanhat tappavat koronalinjat, kuten delta, risteytyvät omikronin kanssa ja tällaisessa superviruksessa yhdistyvät tehokas tarttuminen ja tappavuus. Risteymiä pystytään tekemään laboratoriossa ja niitä on syntynyt luonnossakin, mutta mikään hybridivirus ei ole laajalle levinnyt. Ilmeisesti virukselle riittää mahdollisimman tehokas tarttuvuus, mutta isännän tappaminen ei ole niin tärkeää – eli juuri niin kuin oppikirjat ovat kertoneet vuosikymmenien ajan.

Kirjoittaja Timo Vesikari