Timo Vesikarin blogi

Koronatilanne on vakaa (mutta huono)

”Koronatilanne on vakaa”, sanoi THL:n edustaja televisiohaastattelussa. Asiayhteys oli se, että raportointia voidaan vähentää ja koronakuolemien ilmoittamistapaa muutetaan.

Ilmaisu on outo. Luulisi, että ”vakaa” tarkoittaisi sitä, että koronaa on vähän ja tilanne hallinnassa, mutta näinhän ei ole. Koronaa on tasaisen paljon niin, että siihen tottuu ja turtuu. HS kirjoitti 10.12., että koronataudista tuli arkinen kuolinsyy. Vuoden 2022 luvut tähän mennessä ovat 4763 koronakuolemaa kuolintodistuksen perusteella, joista 3055 tapauksessa korona on ollut peruskuolinsyy ja 1708 tapauksessa korona on ollut myötävaikuttava syy. Jos käytetään vanhaa laskutapaa, jossa koronakuolemaksi lasketaan kaikki kuolemat 30 päivän sisällä koronatartunnasta, päästään lukuun 5680.

Uudella ilmoittamistavalla voidaan koronakuolemien määrää vähän kaunistella, mutta se ei muuta itse asiaa. Minimissäänkin on pitkin vuotta kuollut keskimäärin 10 ihmistä päivässä pelkkään koronaan ja tilanne jatkuu samana. Sitä paitsi jaottelu peruskuolinsyyksi ja myötävaikuttavaan tekijään, joka on periaatteessa oikein on käytännössä vaikeaa – kaikki lääkärit tietävät tämän. Asia voidaan kääntää myös toisinpäin: olisivatko nämä ihmiset, joilla korona on merkitty kuolemaan myötävaikuttaneeksi tekijäksi, edes kuolleet, jos koronaa ei olisi ollut. Ehkä eivät.

Kun on kysymys uudesta ja vielä osin tuntemattomasta taudista, on syytä olla varovainen, kun arvioidaan koronan osuutta kuolemantapauksiin. Jos joku esimerkiksi joutuu sairaalaan sydänkohtauksen (infarkti, rytmihäiriö yms.) vuoksi ja hänellä ”sattumalta” todetaan korona, voidaanko kuitenkaan sanoa, että koronalla ei ollut osuutta kohtaukseen? Sanoisin, että koronan syy-yhteyttä ei voi eikä pidä sulkea pois tällaisissa tapauksissa.

Koronakuolemien pilkkomisella on lääketieteelliset perusteet, jos työ tehdään kunnolla. Mutta kuitenkin tulee mieleen, että tällä kampanjalla pyritään ilmoitettujen lukujen pienentämiseen, jotta koronatilanne saataisiin näyttämään paremmalta. Hyvältä se ei kuitenkaan näytä, oli vakaa tai ei.

Suurin osa koronakuolemista on toki yli 65-vuotiailla ja heille myös suositellaan tehosterokotusta omikronvarianttirokotteella. Kaikki vanhukset eivät tehosterokotetta kuitenkaan saa ja voi olla, että rokotusvaste jää huonoksi.

Riskiryhmien altistumista koronalle pitäisi pyrkiä estämään rokottamalla koko väestö. Tällöin vanhusten mahdollisuus saada koronatartunta vähenee. Emme tiedä, kuka on tartunnan lähde, mutta se voinee olla minkä ikäinen henkilö tahansa, lapsi tai aikuinen.

Influenssan kohdalla tiedetään, että vanhusten sairastumisia ja kuolemia voidaan tehokkaimmin estää rokottamalla lapset. Lapset ovat erityinen influenssan tartunnan lähde, koska heillä virusmäärät ovat suurempia. Koronassakin lapset voivat olla tartunnan lähde, mutta heidän virusmääränsä eivät ole erityisen suuria. Sen sijaan perusterveet rokottamattomat aikuiset voivat hyvinkin olla vanhusten koronan tartunnanlähde. Kun emme tiedä, olisi vain paras rokottaa sekä aikuiset että lapset varianttirokotteella.

Omikron-spesifiset koronarokotteet vähentävät tartuttavuutta ja lievää koronatautia puoleen. Vaikutuksen kestoista ei ole varmuutta, mutta sanotaan, että se on joitakin kuukausia. Rokottamalla kaiken ikäiset voitaisiin saada aikaan vastaavan suuruinen vähenemä vanhusten koronakuolemiin. Tehosterokotuksen saaneiden oma koronasuoja tehostuisi ja myös pitkän koronataudin riski puolittuisi.

Miksi työikäisten ja lasten/nuorten tehosterokotusta ei sitten toteuteta? Perimmäistä syytä THL:n nihkeyteen ei tiedetä. Silti voidaan sanoa, että on juututtu poteroihin. Voisi luulla, että kansalaisten henki ja terveys olisi valtiovallan erityisessä suojeluksessa. Tämän linjan mukaisesti STM on suositellut työikäisten yleistä tehosterokotusta ja pääministeri on sanonut, ettei ymmärrä, miksi rokotusta haluavat eivät sitä voi saada. Selkeää ja järkevää. Vastakkain ovat terve järki ja ns. asiantuntemus.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Rotarokote on jo diabetesrokote, osa 2

Vuoden 2024 alussa on ilmestynyt kaksi suomalaistutkimusta, jotka sivuavat aihetta lasten ykköstyypin diabeteksen ehkäisemisestä virusrokotteilla. Artikkelit eivät tunnu kohtaavan, eivätkä aiheesta kirjoittaneet toimittajat mainitse toinen

Lue artikkeli >>

1960-luvun lääketiedettä

Olen tykännyt katsoa TV-sarjaa Berliinin kuuluisasta Charité-sairaalasta. Draaman keinoin on käsitelty 1800-1900-lukuen vaihdetta, kolmatta valtakuntaa 1933-1945 ja viimeksi DDR:n alkuvaiheita. Saksan historian tapahtumat ja lääketieteen

Lue artikkeli >>

Tohtoreita kouluputkesta

Hallitus on päättänyt satsata tutkimukseen ja kohdistaa lisärahoitusta tohtorikoulutukseen. Suunnitelmana on rahoittaa seuraavien vuosien aikana tuhat uutta tohtorikoulutuspaikkaa. Satsaus on Suomen oloissa suuri ja luulisi,

Lue artikkeli >>

Tuhkarokkouutiset tuovat vaihtelua

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puhuu mieluummin mistä tahansa muusta tartuntataudista kuin koronasta. Viime syksynä, kun oli ilmeistä, että koronatehosteiden antamisessa oli pahasti myöhästytty, niin

Lue artikkeli >>