THL on lähtenyt liikkeelle viimevuotista aikaisemmin ja tehnyt selvityksen vuoden 2023 kokemuksista ja julkaissut uuden rokotussuosituksen syksylle 2024. Tämä on todellinen edistysaskel. Mitään perinpohjaista itsekritiikkiä viimevuotisesta mokailusta ei kuitenkaan esitetä. Rokotusten hidasta käynnistymistä puolustellaan sillä, että saavutettiin kustannussäästöjä, kun koronarokotukset suositeltiin siirrettäväksi influenssarokotuksen yhteyteen loppusyksyyn. Toisaalta koronarokotusten viivästyminen maksoi tuhansia kuolemia, mutta tätä ei tuoda esiin.
Tällä kertaa rokotteen kohdalla ei ole muutoksia, sillä viimevuotinen XBB-varianttirokote kelpaa edelleen. Rokotteesta on sanottu, että sitä odotetaan saapuvaksi elo-syyskuussa 2024. On epäselvää, miksi vasta silloin, kun on hyvin ollut tiedossa, mitä rokotetta tilataan. Nyt näyttää siltä, että on taas tulossa kilpajuoksu ajan kanssa. Syksyllä 2023 epidemia alkoi lokakuussa ja yltyi nopeasti pahaksi marraskuussa. Tänä vuonna epidemia voi edetä nopeamminkin. THL:n päivityksen 6.8.2024 on viikon aikana tullut sairaaloihin 154 koronapotilasta lisää edellisen viikkoon verrattuna ja uusia kuolemia koronan kanssa on 23. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa niin epidemia voi kiihtyä yllättävän nopeasti ja se voi olla ”päällä” jo rokotteiden saapuessa maahan.
THL ei itse järjestä rokotuksia, vaan antaa suosituksia alueille. Nyt suositellaan, että saapuvia rokotteita on syytä välittömästi ryhtyä tarjoamaan 80 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille henkilöille sekä vakavasti immuunipuutteisille. Seuraavan ikäryhmän, 75-79 vuotiaiden, kohdalla puhutaan taas yhdistämisestä influenssarokotuksiin, mikä varmasti myöhästyttäisi tämän riskiryhmän rokotuksia. Lisäksi maininta vakavasti immuunipuutteisista herättää epäluuloa. THL:n kriteerit ovat hyvin tiukat, suoraan sanoen liian tiukat, ja aivan turhaan. Rokotusten käytännön toteutuksessa on aina vähän jähmeyttä. Jos odotetaan, että epidemia etenee vuonna 2024 samalla vauhdilla kuin vuonna 2023, niin kiihtymisvaihe olisi jo syyskuussa, ja silloin rokotukset tulisivat monien kohdalle taas liian myöhään.
Tulevan ennustaminen on vaikeaa, mutta koronan suhteen on jo syytä uskoa, että se ei käyttäydy niin kuin influenssa eikä ole mikään talvitauti. Epidemiahuippu jo alkusyksystä on mahdollinen. Toivottavasti olen väärässä.
Rokote sinänsä on hyvä (Koronatehoste pelasti paljon ihmishenkiä 30.4.2024), kunhan se annetaan ajoissa. Toisaalta tiedetään jo varsin hyvin, että tehosterokotteen huipputehon (64% suoja) kesto on lyhyt, vain muutamia kuukausia. Samalla kun nyt rokotetaan, on syytä samalla totuttautua siihen, että niin tehdään myös vastaisuudessa. Koronan torjunta on eri asia ja ajoittuu eri tavoin kuin influenssarokotusten optimiajankohta.
Kirjoitin 14.12.2021 otsikolla ”Omikron on tullut jäädäkseen” ja sanoin, että ”omikronissa voi nähdä ensimmäisen merkin koronapandemian talttumisesta ja asettumisesta pysyvämpään muotoon”. Ennustus on toteutunut, sillä uutta entistä pahempaa tautia aiheuttavaa varianttia ei ole enää tullut. Sen sijaan omikronista on kehittynyt lukuisia muunnoksia, jotka leviävät aikaisempaa tehokkaammin. Vaikka ne aiheuttavat keskimäärin lievempää tautia kuin alkuaikojen alfa, beta tai delta, on tauti kuitenkin edelleen vakava ja tappava etenkin vanhoilla henkilöillä.
Rokottamisen tarve ei ole vähentynyt mihinkään, mutta rokottamisen kokonaiskuva on muuttunut. Enää ei pyritä laumaimmuniteettiin, kun on nähty, että mikään immuniteetin (rokotuskattavuuden) taso ei pysäytä näiden hyvin tarttuvien omikronin alamuunnosten leviämistä. Enää ei edes pyritä kehittämään rokotteita, jotka estäisivät täydellisesti koronatartunnat. Rokotus on keskittynyt riskiryhmien toistuviin tehosterokotuksiin ja niihin pitäisi panostaa, jos mahdollista, entistä enemmän. Riskiryhmät pitäisi määrittää mahdollisimman laveasti, eikä rokotetta pitäisi pihdata.
Kun seuraa koronaan liittyvää uutisointia, niin siihen liittyy edelleen asenteellisuutta. Puhutaan iäkkäistä ja monisairaista ikään kuin heidän sairastumisensa tai kuolemansa koronaan ei olisi niin tähdellinen asia. Asenteiden muuttumiseen tarvittaisiin varmaan uudenlaista sateenkaarilippua tai ikäpridekulkuetta.
Kirjoittaja Timo Vesikari
