Raportin julkaiseminen oli TV-uutisten iso aihe. 216 sivua, 30 kirjoittajaa sanoo jo aika paljon valtioneuvoston kanslian julkaisemasta järkäleestä ”Koronapandemian hallinta ja saadut opit Suomessa. Koronapandemian opetukset tutkimushankkeen loppuraportti”. Tulikohan nyt kaikki kirjoihin ja kansiin?
Siteeraan pari lausetta tiivistelmästä. ”Monitieteinen raportti keskittyy epidemiologiaan ja suojautumistoimiin, oikeudelliseen kehikkoon, kriisijohtamiseen ja varautumiseen, taloudelliseen kehitykseen luottamukseen ja sosiaaliseen kestävyyteen sekä näyttöpohjaisuuteen päätöksenteossa. – Raportin kehittämisehdotuksina esitetään systeemisyyden kokonaisvaltaisen toimintamallin omaksumista kriisinhallintaan”. – Tällaista kapulakieltä on vaikea ymmärtää. Voisikohan joku tiivistää raportin selkosuomeksi?
Sen ainakin ymmärtää, että raportissa on paljon tekstiä viranomaisten ja eri toimijodien välisestä yhteistyöstä kriisitilanteessa. Ideat voivat olla hyviä, mutta tuskin toteutuvat. Koronapandemian alkuvaiheessa presidentti Sauli Niinistö ehdotti jonkinlaista asiantuntijaryhmää, jota alettiin kutsua ”koronanyrkiksi”. Pääministeri Sanna Marin ampui ajatuksen välittömästi alas. Hallitus ei halunnut luovuttaa murenaakaan päätösvallastaan. Tuskin haluaa mikään tulevakaan pääministeri. Tällaiset ideat voi mapittaa.
Vaikka ymmärtäisi, että raportin fokus on viranomaistoimenpiteissä, kuten suluissa ja rajoituksissa (sekä niiden taloudellisissa vaikutuksissa), niin silti ihmetyttää lääketieteen vähyys. Koronakuolemat mainitaan lähinnä ”kuolleisuutena”, mikä on tilastosana, ei yksittäisen henkilön kuolema. Raportissa on grafiikka, joka esittää (ali- ja) ylikuolleisuutta pandemia-ajanjakson kuluessa. Siitä kyllä näkyy mm. kuinka koronakuolemat pompahtivat ylös syksyn 2023 rokotusviiveen takia, mutta tätä asiaa ei tuoda esiin. Sen sijaan kirjoitetaan kuin anteeksipyytävästi, että kuolleisuuskuviossa ei ole huomioitu jäljellä olevaa elinaikaa.
Vanhojen ihmisten kuolemien vähättely oli selvä piirre THL:n toiminnassa, joka on nyt siirtynyt yhteenvetoraportin asenteeseen. THL:n mukaan vanhat kuolivat ”koronan kanssa”, eli heillä oli jokin muu sairaus, joka olisi muutenkin voinut johtaa kuolemaan, mutta nyt vain sattui tulemaan koronatartunta samaan aikaan. Tämä oli lääketieteellisesti huonosti perusteltavissa ja kestämätöntä. Sama vanhusvastaisuus välähtää loppuraportissakin kun todetaan, että vanhojen ihmisten kuolemat ovat tilastoissa vähempiarvoisia. – Ruotsissahan tämä asenne näkyi koronapandemian alkuvaiheessa, kun yhteiskunta pidettiin lähes avoimena. Kuolemia tuli paljon enemmän (myös suhteellisesti) kuin Suomessa, mutta suuri osa näistä oli hoivakodeissa olevia vanhuksia – jotka kaiken lisäksi olivat usein suomalaisperäisiä maahanmuuttajia. Siksi kuolemista ei niin kanneta huolta.
Loppuraportissa nostetaan hyvin esille Long Covid, ja todetaan, että koronaan sairastumisen pitkäaikaisvaikutukset eivät epidemian jyllätessä saaneet osakseen riittävää huomiota, eikä koronan jälkivaikutuksista ole vieläkään tehty kunnollista kokonaisarviota Suomessa (Long COVID on kuin elefantti olohuoneessa 2.1.2024). Silti aihetta olisi pitänyt jatkaa: Kun ajan mukana tajuttiin, että rokottaminen suojasi myös Long Covidilta, olisi tästä syystä pitänyt epidemian myöhemmässä vaiheessa rokottaa myös työikäisiä, joiden kohdalla Long Covidin riski oli suurin. Mutta näin ei tehty.
Ylipäänsä loppuraportti ei puhu paljoa rokotuksista eikä varsinkaan rokotteista. Tässä on kummallinen epäsuhta: Ifin mainosta mukaillen voi sanoa koronapandemiasta, että sulut ja maskit auttoivat vähän, mutta rokotukset auttoivat paljon. Suomella ei aluksi ollut juuri pelivaraa rokotuksissa, kun EU hankki rokotteet ja jakoi niitä jäsenmaille tietyssä suhteessa, ja myös valitsi rokotteet eri valmistajilta. Myöhemmin Suomella olisi ollut mahdollisuus laajempiinkin rokotuksiin omilla päätöksillä, mutta THL:n toiminta oli juuri päinvastaista, eli rokotuksia rajattiin turhan paljon. Milloin tästä voidaan käydä kriittinen keskustelu?
Loppuraportissa puhutaan aika paljon – ja aivan aiheellisesti – siitä, että varautumissuunnitelmat oli tehty influenssapandemioita varten eikä korona noudattanut influenssan kaavaa, esim. vuodenaikavaihtelussa. Jotenkin tämä pitäisi ottaa huomioon tulevan suunnittelussa. Mutta Covidista ei mainita – eikä edes vihjata – että sen vakavuuden ja tehokkaan leviämisen taustalla oli mitä ilmeisimmin COVID-19 viruksen keinotekoisuus, ts. virus oli tarkoituksella muokattu ihmisille erittäin tarttuvaksi. Seuraavaan pandemiaan on hyvä varautua, mutta oikeasti tarve on paljon pienempi, jollei kukaan toista Covidin tapausta ja keinotekoisesti manipuloi viruksia. Luonnon virusten kanssa aina selvitään.
Loppuraportti on siis laaja ja kattava, mutta monia keskeisiä asioita ei käsitellä. Mappiin vaan.
Kirjoittaja Timo Vesikari
