Timo Vesikarin blogi

Koronan alku ja Mainilan laukaukset

Luin vasta äsken Ilkka Remeksen ”Lohikäärmeen iskun”. Kuten aina, Remes on ajan hermolla. Lohikäärme viittaa Kiinaan ja teemana on koronaviruksen karkaaminen Wuhanilaisesta laboratoriosta ja – ennen kaikkea – Kiinan peittely ja se, miten pitkälle siinä ollaan valmiita menemään.

Lienee kiistatonta, että Wuhanin virologian instituutissa tehtiin kokeita, joissa Yunnanin maakunnasta peräisin olevien lepakon koronavirusten perimää pyrittiin muuttamaan niin, että muuttuisivat paremmin ihmiseen tarttuviksi. Kokeissa virusta ei toki annettu ihmisille, vaan sitä viljeltiin ihmisperäisissä soluissa tai tartutettiin geenimuunneltuihin hiiriin, joilla oli muuntelun tuloksena ACE2-reseptori. Tutkimus sai rahoitusta USA:sta ja lähde oli NIAID eli kansallinen infektiotauti- ja allergiainstituutti (jonka johtaja on Antonio Fauci). Tämän kaiken voi lukea julkisista lähteistä ja nyt siis myös Ilkka Remeksen kirjasta. Kirjan kuvaus on hyvä ja mukana on varmasti ollut asiantuntija-apua.

Faktatieto loppuu tähän. Sanotaan vaikka, että huhujen mukaan kolme instituutin työntekijää sairastui marraskuussa 2019 hengitystieinfektioon, joka olisi saattanut johtua koronaviruksesta. Tautitapauksia ei tiettävästi diagnosoitu. Ei otettu PCR-näytteitä koronaviruksen tutkimiseksi eikä vasta-ainetestejä, joilla tartunta olisi voitu jälkikäteen osoittaa. Tai sitten otettiin näytteitä, mutta tieto on kadonnut.

Laboratoriotartunta on sikäli varsin mahdollinen, että suojatoimenpiteet eivät olleet kovin korkealla tasolla. Bioturvallisuustason oli pitänyt olla hyvin korkea. Korkein taso on 4, mutta tutkimusmäärärahahakemuksen perusteella se oli 3 ja käytännössä – arvelujen mukaan – 2 eli suojatakki ja maski. Kun nyt tiedetään myös, että maski ei ole kovin varma suoja, Remes kirjassaan vertaa tilannetta aiheellisesti isorokkoviruksen viljelyyn laboratoriossa. Isorokko karkasi usein, kunnes laboratoriotutkimus yksinkertaisesti lopetettiin.

Moniin kysymyksiin saataisiin vastaus, jos tiedettäisiin, millaisia muunnoksia Wuhanin laboratoriossa tehtiin viljeltyyn koronavirukseen – ilman syyllistämistä. Mutta tämä tieto ei ole saatavissa. Instituutti on suljettu, tietokoneet samoin, eikä työntekijöillä itselläänkään ole pääsyä omaan dataansa.

Remes kuvaa kirjassaan hyvin, miten mustasukkaisesti Kiinan viranomaiset vartioivat tätä salaisuutta. Kun instituutin työntekijä yrittää salakuljettaa virusten sekvenssejä muistitikulla, hänet murhataan. Ja niin edelleen, käänteitä seuraa. Muistitikku on alun perin matkalla USA:an, mutta amerikkalaiset ehkä mieluummin tuhoaisivat sen kuin julkaisisivat tiedot.

Tosielämässä on käynyt niin, että presidentti Bidenin toimeksiannot omalla salaisella palvelullaan eivät ole johtaneet tuloksiin. Joko agentit eivät ole kyenneet löytämään tietoja Wuhanin viljeltyjen ja muunneltujen koronavirusten perimästä, tai sitten eivät ole halunneetkaan löytää, jotta amerikkalaisten osuudesta ei nousisi hälyä.

Samaan aikaan pari viikkoa sitten mediassa oli tieto, että koronavirusepidemian alku on vahvistettu Wuhanin eläintorille, jossa potilas numero 0 oli sairastunut 1. joulukuuta 2019. Kysymyksessä olisi siis luonnollinen tartunta eläimestä. Case closed. Kun katsoo tarkemmin tätä Science-lehden artikkelia, niin voi havaita, että se on julkaistu ”Perspectives”-osastolla ja on siis lähinnä mielipidekirjoitus. Kuvattu tapaus ”nolla” on epäilemättä todellinen, mutta viruksen alkuperää se ei selvitä. Wuhanissa selvästikin osa tapauksista liittyi eläintoriin ja osa ei.

Niin ikään muutama viikko sitten kuultiin, että ranskalaiset tutkijat olivat löytäneet Laosin luolista lepakon koronaviruksen, joka oli vielä lähempänä SARS-CoV-2:ta, kuin Yunnanista perisin olevat. Mutta ei kuitenkaan läheskään identtinen. Eikä ole mitään uskottavaa selitystä sille, miksi Laosin virus olisi yhtäkkiä pulpahtanut esiin Wuhanissa. Eläintartuntaketjussa on vähintään yhtä suuria aukkoja kuin laboratorioperäisen infektion jäljittämisessä.

Niin mutta Mainila. Mainilan laukaukset oli Neuvostoliiton provokaatio, joka aloitti talvisodan. Kesti kuitenkin yli 50 vuotta, kun Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjän presidentti Jeltsin myönsi tapahtuneen. Olisikohan niin, että koronaepidemian alkuperän vahvistamiseen tarvitaan yhtä paljon aikaa ja muutos Kiinassa.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

PATH ja rotavirusrokote

PATH on lyhenne sanoista Programme for Appropriate Technology in Health. Voiko epäselvempää ilmausta enää olla? Tämä organisaatio toimii Seattlessa ja on vuosien aikana käytännössä ottanut

Lue artikkeli >>

Rotarokote on jo diabetesrokote, osa 2

Vuoden 2024 alussa on ilmestynyt kaksi suomalaistutkimusta, jotka sivuavat aihetta lasten ykköstyypin diabeteksen ehkäisemisestä virusrokotteilla. Artikkelit eivät tunnu kohtaavan, eivätkä aiheesta kirjoittaneet toimittajat mainitse toinen

Lue artikkeli >>

1960-luvun lääketiedettä

Olen tykännyt katsoa TV-sarjaa Berliinin kuuluisasta Charité-sairaalasta. Draaman keinoin on käsitelty 1800-1900-lukuen vaihdetta, kolmatta valtakuntaa 1933-1945 ja viimeksi DDR:n alkuvaiheita. Saksan historian tapahtumat ja lääketieteen

Lue artikkeli >>

Tohtoreita kouluputkesta

Hallitus on päättänyt satsata tutkimukseen ja kohdistaa lisärahoitusta tohtorikoulutukseen. Suunnitelmana on rahoittaa seuraavien vuosien aikana tuhat uutta tohtorikoulutuspaikkaa. Satsaus on Suomen oloissa suuri ja luulisi,

Lue artikkeli >>

Tuhkarokkouutiset tuovat vaihtelua

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puhuu mieluummin mistä tahansa muusta tartuntataudista kuin koronasta. Viime syksynä, kun oli ilmeistä, että koronatehosteiden antamisessa oli pahasti myöhästytty, niin

Lue artikkeli >>