Professori Mikael Knipin ryhmä kirjoitti uudessa Duodecim-lehdessä (2023;139:7-9), että uusien lasten tyyppi 1 -diabetestapausten ilmaantuvuus Suomessa on lisääntynyt noin 20% koronapandemian aikana. Kirjoituksissa ei oteta kantaa syy-seuraussuhteeseen.
Havainto mullistaa käsityksiä tyyppi 1 diabeteksesta. Kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia, mutta havainto sinänsä on vankalla pohjalla. Hakusanayhdistelmä korona ja tyyppi 1 diabetes tuotti 747 osumaa kirjallisuushaussa. Nyt on jo voitu tehdä laajoja seurantatutkimuksia koronan sairastaneilla ja verrokeilla. Suuressa meta-analyysissa (jossa oli yli 4 miljoonaa koronan sairastanutta ja heille yli 40 miljoonaa verrokkia) todettiin, että 3 kk koronan sairastamisen jälkeen riski sairastua diabetekseen oli 64% suurentunut.
Asiaa sotkee se, että sekä tyyppi 1 että tyyppi 2 diabeteksen riski oli lisääntynyt. Jos tästä aineistosta otetaan erilleen alle 18-vuotiaat tyyppi 1 diabeteksen sairastuneet, niin uusien tapausten ilmaantumisriski oli 1,74-kertainen. Nämä lapset ja nuoret olivat nimenomaan sairastaneet koronan. (Lai ym. Metabolism 2022, December). Suomessa havaittu ilmaantumisen lisääntyminen on siis pikemminkin alakanttiin.
Viruksista tyyppi 1:n puhkeamiseen on aiemmin liitetty erityisesti enterovirukset ja rotavirus. Enteroviruksia vastaan on kehitteillä rokote, jota mainostetaan ”diabetesrokotteena”. Rotavirusrokote on ollut Suomessa käytössä vuodesta 2009 alkaen ja se on pikkuhiljaa vähentänyt uusien tyyppi 1 diabetes -tapausten puhkeamista seuraavien 10 vuoden aikana. Koska rokote annetaan vauvoille, sen vaikutus tulee esiin hitaasti vuosien varrella. (Rotavirusrokote on myös diabetesrokote 22.3.2022.)
Tuleeko nyt koronavirus jatkoksi aikaisemmin tunnettujen tyyppi 1 diabetesta aiheuttavien tai laukaisevien virusten sarjaan? Tulee, mutta se istuu huonosti vanhaan muottiin. Koronatapauksissa tyyppi 1 diabeteksen ilmaantuminen tapahtuu pian (< 3kk) koronan jälkeen, kun enterovirukset liittyvät pitkään useita vuosia kestävään autoimmuuniprosessiin, jonka lopputuloksena on tyyppi 1 diabetes. Virusten ja tyyppi 1 diabeteksen yhteys on ylipäänsä ohjautunut tähän autoimmuunimalliin, mutta nyt täytyy ajatella jotain uutta.
Tyyppi 1 diabetes johtuu haiman saarekesolujen (beetasolut) tuhoutumisesta siinä määrin, että solut eivät enää tuota riittävästi insuliinia elimistön tarpeisiin. Yksinkertainen malli olisi, että virus suoraan tuhoaisi nämä beetasolut. Näin voidaan saada aikaan diabetes joissain eläinmalleissa, mutta se tuskin on selitys tai ainakaan koko selitys koronan tapauksessa. Tosin beta-solujen pinnassa on koronaviruksen reseptoreita ja kokeellisesti on voitu osoittaa koronan kykenevän myös tuhoamaan näitä soluja. Silti tapahtumien kehitys, eli patogeneesi on varmasti paljon monimutkaisempi. Kun en ole asiantuntija, viittaan laajaan hollantilaistutkijoiden katsaukseen, jolla on mielenkiintoinen otsikko: Type 1 diabetes as a disease of beta-cell. Do not blame the immune system? (Roep ym. Nat Rev Endocrinol 2021;17:150-61).
Vaikka emme täysin ymmärtäisi koronan ja tyyppi 1 diabeteksen puhkeamisen välistä mekanismia, niin tässä on selvästi sekä tutkimuksen että toiminnan uudelleenarvioinnin paikka. Koronan suhteellinen vaikutus on niin suuri. Koronahavaintojen myötä enterovirusten osuuden suhteellinen merkitys tyyppi 1 diabeteksessa vähenee ja samalla vähenee jo ennakkoon mahdollisesti kehitettävän enterovirusrokotteen merkitys. Rotavirusrokotuksia tietysti jatketaan ja niiden tyyppi 1 diabetesta vähentävä vaikutus säilyy, mutta sekin jää vähän koronan varjoon.
Tuhannen taalan kysymys on koronarokotusten mahdollinen vaikutus lasten ja nuorten tyyppi 1 diabeteksen puhkeamiseen. Voitaisiinko lasten ja nuorten tehokkailla koronarokotuksilla vaikuttaa tähän uuteen ilmiöön ja vähentää tyyppi 1 diabeteksen ilmaantumista koronaa edeltävälle tasolle? Tästä ei ole tutkittua tietoa. Se kuuluisa mutu vaan sanoo, että tässä olisi lisäsyy lasten ja nuorten koronarokotuksille, mikä tarkoittaisi vallitsevan trendin kääntämistä päälaelleen. Kuitenkin koronarokotteen turvallisuudesta on syytä varmistua lapsilla, joilla on perinnöllinen diabeteksen riskialttius.
Kirjoittaja Timo Vesikari
