Kahtena vuonna peräkkäin on peloteltu sillä mahdollisuudella, että korona ja influenssa tulevat talvella yhtä aikaa ja voivat jopa sairastuttaa samanaikaisesti, jolloin tauti voisi olla kahta pahempi. Kahtena vuonna influenssa on jäänyt tulematta. Sekä talvi 2021 että viime talvi 2022 olivat influenssan suhteen hyvin rauhallisia. Influenssavirusta kyllä havaittiin satunnaisesti, mutta mitään talviepidemiaa ei tullut. Myöhään keväällä 2022 voi sanoa olleen epidemian poikasen.
Syynä influenssan poissaoloon on epäilemättä koronatoimenpiteet. Kokoontumisrajoitukset, turvavälit, maskien käyttö ja käsien pesu vaikuttavat paitsi koronan esiintymiseen niin ilmeisesti vielä tehokkaammin influenssan. Vaikutus oli hyvin selvä talvella 2021 deltamuunnoksen aikaan. Talvella 2022 omikronin aikaan oli huonompaa, koska omikron on niin tarttuva, mutta silti influenssa pysyi poissa ainakin kevääseen saakka, jolloin koronarajoituksia vähän ennenaikaisesti höllättiin.
Influenssan tuloon vaikuttavat jopa Suomea ja Eurooppaa enemmän koronarajoitukset influenssan lähtömaissa. Influenssaepidemiat saavat yleensä alkunsa Kiinasta, ja siellä on tunnetusti ollut kaikkein tiukimmat koronarajoitukset. Syksyllä 2021 en oikein uskonut influenssaepidemian tuloon (Influenssakin tulee – vai tuleeko? 28.9.2021) kun Kiinassa ei ollut suurta influenssa-aktiviteettia. Tällä hetkellä vuonna 2022 Etelä-Kiinassa on ollut melkoisesti influenssaa, joten uhka tuntuu todellisemmalta. Ehkä voi arvella, että koronasuojatoimet ovat Kiinassakin löystyneet.
Toinen mittari influenssan ennustamisessa on Australia. Australia on eteläisen pallonpuoliskon suuri maa, jossa influenssan epidemiakaari on peilikuva pohjoisesta ja influenssaepidemiat tapahtuvat meidän kesäaikaamme. Itse asiassa Australiassa ensimmäisenä huomattiin koronatoimien vaikutus influenssaan, kun kesällä 2020, siis Australian talvessa, ei influenssaa esiintynytkään. Sama juttu oli kesällä 2021. Nyt touko-heinäkuussa 2022 on Australiassa ollut kuitenkin iso influenssaepidemia.
Australian epidemiassa on myös havaittu se, mitä on ennakoitu: lapset ovat sairastaneet runsaasti influenssaa kahden vuoden väliajan jälkeen. Taudin piikki on ollut 5-9-vuotiaissa.
Influenssa on siis tulossa ja rokotuksia tarvitaan. Tässä THL on oikeassa. Rokotuksissa on pari ongelmaa, iso ja pieni.
Iso kesto-ongelma on se, että influenssarokotteiden teho on aika heikko vanhoilla ihmisillä, jotka ovat selvä riskiryhmä. Viimeinen tieto on kaudelta 2018-2019, jolloin THL:n mukaan suojateho yli 65-vuotiailla oli 23%. Samana syksynä 2019 THL aloitti tutkimuksen vahvennetulla influenssarokotteella, mutta tutkimusta ei ole saatu tehtyä, kun influenssaa ei ole ollut. Tosin tulos tiedetään jo etukäteen. Amerikkalaisten ja kanadalaisten tutkimusten mukaan vahvennettu rokote on noin 20% tehokkaampi, eli 23%:sta 28%:iin. Ei siis mikään huima parannus. Influenssarokote tehoaa kyllä huomattavasti paremmin nuorilla aikuisilla ja lapsilla, ja teholukemat voivat olla 60-80% luokkaa. -Yhtä kaikki, influenssarokotuksen ottaminen kannattaa aina. Onneksi rokotushalukkuus on korona-aikana noussut ja yli 65-vuotiaista 63% otti rokotuksen vuosi sitten.
Pienempi ongelma on influenssarokotteen ja koronatehosteen antaminen ikäihmisille yhtä aikaa, mikä helpottaisi jakelua. Monet riskiryhmäläiset ovat kuitenkin juuri saaneet neljännen koronarokotuksen ja seuraavaan (omikronrokotteeseen) pitäisi olla vähintään kolmen kuukauden väli, eli puhutaan joulukuusta. Se voi merkitä ruuhkaa rokotuksiin, jotka olisi hyvä antaa ennen vuoden vaihdetta, eli ennen influenssakauden alkua.
Oma juttunsa on lasten rokotukset. Suomessa influenssarokotusten kattavuus pienillä lapsilla (<36kk) oli 45%:n luokkaa, kunnes narkolepsia vuonna 2010 romahdutti sen 20%:n tienoille, eikä vanhaa tasoa ole vieläkään saavutettu. Australian uutisten valossa olisi nyt erityisen tärkeää rokottaa lapsia. Suomessa lasten rokotusten ikärajaa on nostettu ylöspäin aina 7-vuotiaisiin asti, mikä on hyvä. Paljon täytyisi kuitenkin tehdä, jotta lasten rokotussuosio nousisi, eikä tästä näy merkkejä. Paitsi lasten oman suojan vuoksi, laajamittainen lasten rokottaminen vähentäisi tulevan influenssa-aallon voimaa. Lapsia 5-11 ikävuoden välillä kannattaisi nyt syksyllä rokottaa sekä influenssaa että koronaa vastaan, mutta tällaista kampanjaa ei ole näköpiirissä. 2000-luvun alussa professori Terho Heikkinen oli voimakas lasten influenssarokotusten puolestapuhuja, mutta hänelle ei näy seuraajaa. Itse olen paljon tutkinut lasten influenssarokotusta ja puhunut asiasta kansainvälisesti, mutta en ole profeetta omalla maallani, kiitos Tampereen Korkeakoulusäätiön toimenpiteiden.
Kirjoittaja Timo Vesikari
