Se tapahtui vähin äänin 23.8.2024 klo. 8:16. Muiden uutisten joukossa oli THL:n ilmoitus, että suositellaankin hinkuyskärokotusta raskaana oleville. Jo kuuden tunnin kuluttua Pirkanmaan hyvinvointialue ilmoitti aloittavansa tällaiset rokotukset. Vaikutti siltä, että THL:n ilmoitus ei tullut aivan puskista.
Professori Jussi Mertsola on pitkän linjan hinkuyskätutkija, joka jatkaa uraansa vielä eläkkeelle jäämisensä jälkeen. Tuskin hinkuyskärokotuksissa mitään tapahtuisi hänen ohitseen, vaikka THL ei tiedotteessaan erikseen mainitse Mertsolaa. Jussi teki taustoiksi työpaperin ”Hinkuyskän torjunta” vuosina 2017-2021. Työpaperi oli huomattavan laaja katsaus, 37 sivua. Raskaana olevien hinkuyskärokotuksista siinä todetaan, että ne voidaan toteuttaa, kun tarve tulee.
Kysymys on yhtälöstä, jossa toisella puolella suuri määrä raskaudenaikaisia rokotuksia ja toisaalla pieni määrä alle 3kk ikäisiä vauvoja, joilla on riski sairastua vakavaan ja hengenvaaralliseen hinkuyskään.
Suomessa vauvojen rokotusohjelma alaa vasta 3kk iästä, joten he jäävät suojattomaksi syntymän ja tämän iän välissä. Ensimmäinen rokotuskaan ei suojaa hyvin, ja toinen annetaan vasta 5kk iässä. Nämä vauvat voivat väliaikana saada suojan äidiltään, jos tämä on rokotettu loppuraskauden aikana ja kehittänyt paljon hinkuyskävasta-aineita, jotka siirtyvät istukan kautta sikiöön.
Mutta missä kohtaa on kynnys, kuinka paljon vauvoja voi kuolla tai sairastua ennen kuin raskaudenaikaisia tehosterokotuksia aletaan antaa? Englannissa vuonna 2012 kuoli 14 alle 3kk ikäistä vauvaa hinkuyskään ja se laukaisi reaktion. Seuraavana vuonna rokotettiin jo 80% raskaana olevista naisista hinkuyskää vastaan ja kuolemat loppuivat. Englannin esimerkki levisi nopeasti Yhdysvaltoihin, Australiaan, Belgiaan ja Argentiinaan. Euroopassa ei syntynyt suurta aaltoa, vaikka ongelma tiedostettiinkin. Yritin osaltani ottaa asiaa puheeksi 2010-luvun puolivälissä, mutta en ollut äänekäs, kun hinkuyskä ei ollut ominta aluettani. Huippuvuonna 2016 sairastui 14 alle 3kk ikäistä vauvaa, varmistettuja tapauksia oli viitisen sataa (suurinta osaa hinkuyskätapauksista ei tutkita laboratoriossa). Jussi Mertsola oli sitä mieltä, että ei vielä. Nyt tapauksia on yli tuplasti 2010-luvun vuosiin ja tämä on riittävä määrä reaktion laukaisemiseen.
Tässä välissä oli koronavuodet ja hinkuyskä väheni, kuten muutkin tarttuvat taudit eristys- ja suojatoimenpiteiden ansiosta. Ehkä nyt on menossa hinkuyskän vastaisku. Niin tai näin, kerran aloitettu raskaana olevien rokotusohjelma jää varmaan pysyväksi. Toisaalta, hinkuyskä ei mihinkään häviä, vaikka vuosivaihtelua tulee varmasti olemaan.
Euroopassa raskaudenaikaisten hinkuyskärokotusohjelmien leviämistä on hidastanut mm. huoli siitä, että vauvojen oma rokotusvaste jää huonoksi, jos veressä on äidiltä saatuja vasta-aineita. Tämä onkin todettu paikkansapitäväksi monissa tutkimuksissa. Uudemmat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että pienentynyt rokotusvaste ei käytännössä vähennä lasten hinkuyskäsuojaa.
Toinen huoli on enemmän periaatteellinen tai tunneperäinen vastustus kaikkea raskaudenaikaista kajoamista a myös rokotuksia kohtaan. Suomessa tätä ongelmaa ei kovin paljoa esiinny. Raskaana olevien influenssarokotukset ovat olleet arkipäivää jo toistakymmentä vuotta. Korona-aikana ei juurikaan epäröity myös raskaana olevien rokottamista. Hinkuyskärokotuksesta voi vielä sanoa, että raskaana oleville ei ole koitunut merkittäviä haittavaikutuksia. Rokotehan on vanha tuttu ja paljon käytetty tehosterokote dtap.
Seuraavana voisi olla vuorossa raskaana olevien RS-virusrokotukset. Ongelma on vähän samantapainen kuin hinkuyskän kohdalla, eli pienten vauvojen suojaaminen ensimmäisten elinkuukausien aikana. (RS-viruksen torjunta vaatii rahaa ja johtajuutta 14.5.2024). Kysymykseen tulisi tällä hetkellä vain yksi rokote, Pfizerin Abrysvo, jolla on todettu hyvä teho vauvojen RSV-infektion ehkäisyssä, mutta joka on melko kallis. Pohdinnassa painaa myös, että toisella rokote-ehdokkaalla (GSK) todettiin raskaudenaikaisten rokotusten lisäävän keskenmenoja. Ihan kevyin perustein ei uuteen raskaudenaikaiseen rokottamiseen ryhdytä.
Kirjoittaja Timo Vesikari
