Käyn tässä läpi kulunutta vuotta samassa järjestyksessä kuin asiat esiintyivät painetussa blogikirjassa, joka ilmestyi lokakuussa: korona, koronarokotukset, muut infektiotaudit ja rokotukset sekä mennyt vuosi omalta kannaltani.
Koronaviruksen alkuperästä ei ole varsinaisesti uutta tietoa, mutta USA:n kongressin republikaanienemmistön komitea on juuri nyt joulukuussa hyväksynyt 520-sivuisen raportin, jossa todetaan koronan alkaneen Wuhanilaisesta laboratoriosta. Raportissa kritisoidaan aiempia tutkimuksia asiasta ja nostetaan tikunnokkaan EcoHealth Alliance, joka välitti koronavirustutkimuksen rahoitusta NIAID:lta Wuhanin virologian instituuttiin. Samalla ryöpytetään USA:ssa koronatoimien keskiössä ollutta Anthony Faucia, joka ilmeisesti tiesi asiasta enemmän kuin on aiemmin myöntänyt.
Asia on kuitenkin politisoitunut (Koronan alkuperä on politisoitunut kysymys 6.6.2024), sillä demokraatit ovat julkaisseet oman varjoraporttinsa, jossa mm. puolustetaan Faucia. Olen tässä asiassa ”lab leak” -version kannalla, vaikka en republikaanien ansiosta. Seuraavaksi voi olla, että juttua amerikkalaistoimijoiden osalta puidaan oikeudessa. Totuus ei tätä kautta lisäänny, eikä totuuteen päästä ilman Kiinan ko-operaatiota. Aihe tulee luultavasti pysymään esillä Yhdysvalloissa, jos Robert F. Kennedyn nimitys terveysministeriksi (Pukki rokotekaalimaan vartijana USA:ssa? 19.11.2024) vahvistetaan. Hän on ottanut kirjassaan kantaa Wuhanin laboratoriovuodon puolesta ja ollut kriittinen Faucia kohtaan. Kennedyn nimitystä on vastustanut iso joukko nobelisteja, jotka eivät mitenkään liity korona-aiheeseen. Epäilen, että he vain pelkäävät RFK:n julistamaa tutkimusrahojen uudelleensuuntaamista, joka painottuisi suuriin kansantauteihin.
Itse koronavirus on vuoden aikana kehittänyt useita muunnoksia, mutta ei ole juurikaan enää heikentynyt. Koronaepidemia on tänä vuonna ”oikealla” ajallaan. Toisin kuin vuonna 2023, tänä syksynä onnistuttiin iäkkäiden henkilöiden rokotusten ajoituksessa hyvin. Sen sijaan on edelleen ratkaisematta työikäisten rokottaminen. On ratkaisematta, tuleeko koronarokotus osaksi kansallista rokotusohjelmaa ja kun tulee, niin mistä iästä lähtien. Sen lisäksi tarvitaan ainakin jokin vapaaehtoinen järjestely työikäisillä, vaikkapa maksullinen rokotus työterveysjärjestelmissä. On outoa, että työikäisten influenssarokotuksia toteutetaan tällä tavalla, mutta koronarokotuksia ei, vaikka korona on useimmiten influenssaa pahempi tauti.
Vuosi pari sitten puhuttiin paljon hengitystieinfektiorokotteiden yhdistämisestä tyyliin korona + influenssa + RSV kolmoisrokote. Idea kuulostaa paremmalta kuin se on ja asia on jäänyt kesken. Arvioin äsken artikkelin, jossa oli annettu Pfizerin mRNA-koronarokotetta yhdessä Pfizerin proteiini RSV-rokotteen kanssa sekoittamalla ne vain yhteen ja samaan ruiskuun juuri ennen rokotusta. Samanaikaisesi annettiin toiseen käsivarteen eri yhtiön influenssarokotetta. Tämähän on ihan rostoi-meininkiä. Voi olla, että oikeita yhdistelmärokotteita joudutaan vielä odottamaan pitkään tai sitten idea ei toteudu ollenkaan.
Korona-aikana tunnetusti monet muut infektiot vähenivät dramaattisesti koronatoimien ansiosta ja ovat sittemmin palanneet. Influenssa on paluunsa jo tehnyt ja nyt lienee odotettavissa vain normaali influenssavuosi. Mykoplasma pneumonia on vasta 2024 lisääntynyt dramaattisesti (Mykoplasma pääsi otsikoihin 3.12.2024). Norovirusta odotetaan, ja monin paikoin Euroopassa sitä on ollut 2024 tavanomaista enemmän. Takedan norovirusrokotteen floppi heinäkuussa 2024 oli yksi vuoden jymyuutinen. Olemme toivoneet, että se toisi uutta nostetta omalle yhdistelmärokotteellemme, jossa rotavirus VP6 tehostaa norovirusvastetta, mutta ihmeempiä ei ole ainakaan vielä tapahtunut.
Virus- ja rokotejuttujen lisäksi huomaan seuraavani aikaisempaa enemmän mediassa esiintyviä oikeusjuttuja. Pari päivää sitten oli televisiossa dokumentti Kittilän kunnanvaltuustosta, josta nostan esiin vain yhden asian: syyttäjä onnistui ylimitoitetulla syytteellä pilaamaan varmaan parinkymmenen ihmisen elämän kahden vuoden ajaksi. Minulla kesti yli kolme vuotta, ja piina loppui vasta, kun ”tunnustin” teon, jota en ollut tehnyt. Nyt olen pärjäillyt ehdollisen tuomion kanssa melko hyvin jo puolitoista vuotta. Tiukille meni vasta, kun tänä syksynä piti alkaa suorittaa yhdyskuntapalvelua, eli pakkotyötä. Olin jotenkin naiivisti kuvitellut, että voisin suorittaa sen tekemällä lääkärintyötä, vaikkapa neuvolatarkastuksia, jotka jäävät tekemättä, kun on pulaa lääkäreistä. Mutta ei, tarjolla oli siivoustöitä, lumitöitä ja hautausmaatöitä. Lopulta päädyin istumaan hoivakodin puolisuljetulle osastolle vessan avain kaulassa. Tulin paikalle täsmällisesti, mutta yhtenä aamuna myöhästyin 12 minuuttia. Tämän vuoksi minua uhattiin ehdottomalla vankeudella. Juttua ”käsiteltiin” viikko ja lopulta seuraamuksia ei tullut, mutta viikon stressi kumminkin. Syyttäjän ja Turun hovioikeuden tahto toteutui: nöyryytys onnistui, mutta lannistaminen ei. Jatketaan siis ensi vuonna.
Hyvää uutta vuotta!
Kirjoittaja Timo Vesikari
