Pitkästä aikaa järkevimmän puheenvuoron koronasta luin Kauppalehden pääkirjoituksesta 23.7. Parempi kuin mitä asiantuntijoilta ja päättäjiltä on kuultu aikoihin. Lainaan siitä pari lausetta: ”Vain rokotukset näyttävät toimivan koronassa. Laumaimmuniteettia on turha odotella” ja ”rajoitusten sijaan valtiovallan pitäisi panostaa nyt erityisesti rokotteiden lisähankintaan”.
Nyt varmaan voidaan uskoa, että korona ei ole katoamassa mihinkään. Myöskään laumaimmuniteetista ei ole oikeastaan mitään näyttöä. Aina kun jokin rokotuskattavuuden taso saavutetaan, vaikkapa paljon puhuttu 70%, niin se ei riitäkään ja pian korona taas riehuu. Näin on käynyt maailman parhaiten rokotetuissa yhteiskunnissa, kuten Englannissa ja Israelissa.
Myöskään koronan uusi aalto Suomessa ei ole mikään yllätys. Jos jalkapalloturismia ei olisi ollut niin virus olisi tullut jostain muualta. Intian varianttia ei kannata syytellä, sillä se ei varmaankaan ole viimeinen, jonka koronavirus kehittää, vaan tätäkin tarttuvampi muunnos voi vielä tulla. Tarvitaan kaikkien rokottamista ja jatkuvaa rokottamista hiipuvan immuniteetin vuoksi ja tehosteita uusien varianttien varalta.
Elokuussa 2020 yritin tarjota Hesariin kirjoitusta, jossa sanoin, että rokotustavoite Suomessa pitäisi olla 94% koko väestöstä vauvasta vaariin, eli sama, mihin päästiin polion joukkorokotuksissa vuonna 1984. Juttu ei mennyt läpi. Perustelu oli vähän sen suuntainen, että ei tällaista puheenvuoroa tarvita, kyllä viranomaiset pitävät asiasta aikanaan huolta. Toistan nyt saman uudelleen, koska tällaista tavoitetta ei ole asetettu,
Suomen koronarokotuspolitiikan kulmakivet ovat hyvä rokote ja rokotteen saatavuus. Kummassakaan ei ole mitään Suomen omaa ansiota. BioNTechin kehittämä mRNA-rokote onnistui niin sanotusti kerralla. Rokotteen teho oli suorastaan loistava, 95%, ja sivuvaikutukset melko vähäisiä. Molempien seikkojen arvostus on vain noussut, kun äsken nähtiin, että Curevacin vastaava mRNA-rokote jäi teholtaan vajaaksi (alle 50%), kun annosta jouduttiin pienentämään haittavaikutuksien vuoksi ja pienentäminen puolestaan johtui natiivi mRNA:n käytöstä, jossa yksi nukleotidi, urasiili, aiheutti voimakkaita reaktioita. BioNTechin rokotteessa tämä oli alun perin huomioitu kodoni optimoinnilla, jossa urasiili oli korvattu pseudourasiililla.
Toinen onni matkassa on Pfizer/BioNTechin rokotteen saatavuus, joka on paljolti EU:n ansiota. EU ennakkotilasi suuria määriä koronarokotteita eri valmistajilta. Osa meni pieleen: Sanofi/GSK ei ollut tarpeeksi tehokas yli 50-vuotiailla, AstraZeneca ja Johnson&Johnson aiheuttivat vakavia haittoja, Curevac sakkasi tehotutkimuksessa. Mutta Pfizer/BioNTech ja Moderna ovat jopa ylittäneet odotukset ja kyenneet lisäämään tuotantoaan, mistä Suomikin on saanut osansa. Se on riittänyt tähän saakka ja rokotusvauhti on vain vähän hidastunut muiden kuin mRNA-rokotteiden jättämien aukkojen vuoksi.
Suomessa valittiin aluksi painotus 1. rokotuksiin ja rokotusväliksi päätettiin 12 viikkoa. Siinä ei ollut sen kummempaa tiedettä mukana, mutta myöhemmin Englannissa, josta malli tuli, havaittiin, että immuunivaste oli parempi kuin jos annosväli olisi ollut alkuperäinen 4 viikkoa. Sittemmin välttämättömyydestä tehtiin hyvä ja sanottiin, että pidempi annosväli olisi valittu paremman immuunivasteen vuoksi, vaikka kysymys oli rokotteiden riittävyydestä. Itse asiassa annosväli voisi olla vaikka 6 kuukautta ja immuunivaste toisen annoksen jälkeen olisi ehkä vielä parempi, mutta silloin olisi elettävä 6 kuukautta yhden rokotuksen varassa.
Nyt kuitenkin tarvitaan painotusta 2.annoksiin, koska vain siten saavutetaan riittävä suoja Intian varianttia vastaan. Yhden rokoteannoksen saaneet sekä sairastuvat, vaikka lievästikin, ja levittävät virusta. Uusi painotus merkitsee, että on hankittava nopeammin lisää rokotteita ja lisättävä rokotuskapasiteettia. Lisäksi nuorissa on paljon kokonaan rokottamattomia, eli sama juttu, lisää rokotteita ja rokotuskapasiteettia.
Lapset eivät ole enää oma lukunsa vaan osa samaa jatkumoa. Ensin on rokotettava 12-17-vuotiaat ja sitten nuoremmat. Voidaan sanoa, että lasten osalta tarvitaan vielä tutkimuksia, mutta tämä ei oikeasti pidä paikkaansa, jos ja kun lapsille annetaan jo laajasti käytettyjä mRNA-rokotteita. Lapsilla pienempi, mutta lasten rokottamiseen on syytä varautua ja pian.
Yhteenveto on, että Suomeen tarvitaan nopeutetusti lisää rokotteita. Kun lapset ja nuoret on saatu rokotettua, niin tarvitaan ainakin riskiryhmille 3. annos. Korona on sellainen vastustaja, että siihen ei muut temput tehoa. Kauppalehden sanoin, vain rokotukset toimivat koronaan. Rokotteiden lisähankintaan on aktiivisesti panostettava.
Kirjoittaja Timo Vesikari
