Sanna Marin ja hänen hallituksensa osoittivat todellista johtajuutta tasan kerran koronaepidemian aikana, maaliskuusssa 2020. Valmiuslaki ja Uudenmaan sulku olivat sen verran näyttäviä toimenpiteitä, että ihmiset uskoivat että on tosi kysymyksessä. Muitakin toimenpiteitä toki tehtiin, mutta poliisit Uudenmaan rajalla oli se varsinainen juttu. Sanna Marin oli kuin Golda Meir aikoinaan Israelin hallituksessa, Goldasta sanottiin että hän oli hallituksen ainoa mies.

Hallituksen toimet 2020 olivat sitäkin merkittävämpiä kun ottaa huomioon että THL oli jo valitsemassa Ruotsin linjaa, eli antaa epidemian mennä vaan ja ihmisten sairastua ja kehittää immuniteetti. Hallitus otti silloin oman linjan joka oli epidemian tukahduttaminen minimiin ja ihmisten suojeleminen. Tässä onnistuttiin niin hyvin, että toimien osittaisen purkamisen jälkeenkin kesä 2020 oli suhteellisen normaali ja tuntui varsin turvalliselta, vaikka rokotuksia ei vielä ollutkaan.

Vanhat onnistumiset on syytä kerrata taustaksi nykyiselle haparoimiselle. -Epidemia alkoi ottaa uutta vauhtia syksyllä 2020 ja sen jälkeen tulivat variantit, UK, Etelä-Afrikka ja erityisesti Intia. Vielä kerran yritettiin – ilman valmiuslakia – pääkaupunkiseudun sulkua keväällä 2021, mutta hanke vesittyi monenlaisten eturistiriitojen vuoksi. Tämä olikin hallituksen viimeinen yritys osoittaa jotain ponnekkuutta. Kuten tunnettua, tilanne repesi lopullisesti kun jalkapalloturistit toivat joukoittain Intian varianttia Suomeen. Hallituksen piikkiin menee se, että asian hoitaminen eli testaaminen rajalla jätettiin paikallisviranomaisten ongelmaksi ja siinä epäonnistuttiin surkeasti.

Tilanne on nyt toki toinen kuin vuosi sitten rokotusten vuoksi. On vaan syytä aina muistuttaa, että rokotteiden hankinta nykyisessä laajuudessa on EU:n ansiota. Suomessa sitten ikäporrastettu rokottaminen hoidettiin hyvin sitä mukaa kuin rokotteita saatiin. Tavoite oli selkeä: koronakuolemien ehkäisy ja tehohoidon tarpeen vähentäminen. Varsinaiset riskiryhmät 60-vuotiaisiiin saakkaottivat rokotteet kattavasti kun motivaatio oli kohdallaan. Sen jälkeen alkoi lipsuminen.

Nyt rokotuksilla ei ole enää selkeää tavoitetta kuten laumasuoja tai epidemian tukahduttaminen. Laumasuojaa kyllä hoetaan kuten on tehty rokotusten aloittamisesta lähtien. Aluksi sen piti olla saavutettavissa (THL:n mukaan) 70%:n kattavuudella aikuisväestöstä, mutta tämä ei toteutunut. Nyt puhutaan että lokakuussa voitaisiin saavuttaa 80%:n kattavuus kohderyhmässä joka nyt sisältää yli 12-vuotiaat. Jokainen näkee että tämä taso ei tule riittämään todelliseen laumasuojaan joka myös tukahduttaisi epidemian Suomessa.

Tukahduttamistavoitetta ei enää lausutakaan ääneen. Sen tilalle on tullut toivotaan, toivotaan koronastrategia, mikä tarkoittaa sitä että rokotellaan pikkuhiljaa lähemmäs 80%n kattavuutta ja toivotaan että epidemia jotenkin vain hiipuisi pois. Paineet yhteiskunnan avaamiseen ovat kovat. THL:n Mika Salminen sanoi televisiossa että 20%:n vähemmistö joka ei rokotuksia halua tai ei vaan ota ei voi pitää muuta yhteiskuntaa panttivankina.

Asia voidaan silti nähdä toisinkin. Olisi koko yhteiskunnan ja kaikkien kansalaisten etu jos epidemia yritettäisiin edelleen tuhkahduttaa Suomessa asettamalla tavoitteeksi vaikkapa 95% rokotekattavuus. Tälle tasolle päästään Suomessa lasten rokotuksissa. Nekin vanhemmat jotka nyt epäroivät koronarokotusta lastensa tai itsensä kohdalla ovat aiemmin sallineet lastensa rokottamisen vaikkapa hinkuyskää, kurkkumätää, poliota tai tuhkarokkoa vastaan. Miksi siis ei koronaa vastaan?

Asenteet ovat muokattavissa mutta se vaatii ponnistelua ja panostusta. Ensin pitäisi olla halllituksen tahtotila ja tavoitteen määritys, ja sitten pitäisi paneutua keinoihin. Tarvitaan tehokas Task Force, joka miettii kaikki keinot läpi ja saa resurssit niiden toteuttamiseksi.

Rokotukset on vietävä lähelle kouluaisia ja nuoria aikuisia. Rokotuspisteitä pitää olla paljon ja kaikkialla. Sen lisäksi tarvitaan kannustimia eli siis rahaa. Suomalaiset ovat innokkaita lottoajia. Jos rokotuslotossa olisi kunnon palkinnot niin osallistujia varmasti löytyisi. Ensin on vaan hyväksyttävä perusajatus että tarvitaan uusi hyvin resurssoitu rokotuskampanja. Tarvitaan aktiivista toimintaa eikä jättäytymistä ajopuuksi.

Kirjoittaja Timo Vesikari