Timo Vesikarin blogi

Sotilaat on rokotettava kunnolla

Venäjän aloittaman sodan vuoksi koronaraportointi on jäänyt uutisten taka-alalle. Vaikka päivittäisiä koronalukuja ei enää näytetä, voi joskus päästä isompien uutisten lomasta näkemään grafiikan. Koronan vuoksi sairaaloissa olevien määrä on pysynyt tasaisesti 700:n tienoilla jo usean viikon ajan. Määrä on suurempi kuin epidemian aikaisempina huippuaikoina 2020 ja 2021. Korona ei siis ole katoamassa mihinkään, vaikka rajoitukset on purettu. Päinvastoin rajoitusten purkamisen jälkeen tapaukset voivat kääntyä vieläkin nousuun, ja näin näyttääkin tapahtuvan sen perusteella, kun eilisen sairaalahoitojen määrä oli jo yli 800.

Venäjän koronatilanteesta ei myöskään tihku paljon tietoa, mutta ennen sotaa koronaa oli paljon. Hyökkäystä odotellessa monet Venäjän sotilaat kärsivät kylmän ja nälän lisäksi koronasta. Se varmaan syö taistelutahtoa ja jos niin on käynyt, niin se on tässä tapauksessa vain hyvä.

Suomessa armeija olisi ansainnut etusijan koronarokotuksissa, mutta on joutunut olemaan jälkijunassa. Kun rokotusten käynnistämisessä vuoden 2021 aikana edettiin tiukassa ikäjärjestyksessä vanhimmasta nuorimpaan, niin poikkeuksen teki vain koronapotilaita hoitava henkilökunta. Armeijan kohdalla ei tehty mitään poikkeusta, vaan asevelvollisuusiässä olevat nuoret tulivat rokotusjärjestyksessä viimeisenä. Vasta heinäkuun alussa 2021 palvelukseen tulleet varushenkilöt saivat ykkösrokotuksen ja kakkosrokotus sai odottaa 12 viikkoa. Aiemmasta saapumiserästä vielä palveluksessa olevat alkoivat saada koronarokotuksia samoihin aikoihin. Korona ei ole ollut hallinnassa puolustusvoimissa.

Saapumiserään 3.1.2022 tuleville tiedotettiin twiitillä (!), että olisi hyvä ottaa koronarokote etukäteen. Mitenköhän lie mennyt perille? Jos rokotusta ei ole saapuessa ollut, on koronarokotteen ensimmäinen annos annettu 2 viikkoa muiden rokotusten jälkeen ja toista annosta ei vieläkään ole annettu.

Varusmieskoulutuksessa on kontaktien vähentämiseksi ollut käytössä malli, jossa varushenkilöt on jaettu kolmeen ryhmään, jotka rotatoivat. Kovin paljon kiitosta ei ole kuulunut. Osa porukasta on siis pitkän aikaa telttamajoituksessa ja syö kenttämuonaa.  Oloja on pidetty ankeina ja valituksia nälästä on kuulunut. Koronaakaan ei ole saatu pidettyä kurissa.

Tässä vaiheessa pitäisi olla kaikille selvää, että rokotukset ovat ainoa keino, joka oikeasti tehoaa koronaan. Tämä pätee pitkälle vielä omikronaikanakin. Jos kaikki varusmiehet olisivat heti alkuun kunnolla rokotettuja, niin hankalaa ja epäsuosittua rotaatiosysteemiä ei tarvittaisi.

Tulevien varusmiesten kohdalla pitäisi huolehtia ja varmistaa, että he saavat 2 annosta koronarokotetta ennen palvelukseen astumistaan ja 3. rokotus eli tehoste annettaisiin heti palveluksen alussa vaikkapa toisena päivänä. Palveluksen alkupäivät ovat yhtä hässäkkää ja rokotukset helposti siirtyvät. Muistan tämän hyvin vuodelta 1970, kun pääesikunnassa tilastoin sikotautitapauksia. Helmikuun saapumiserässä aina jotkut toivat sikotaudin mukanaan ja se pääsi leviämään ennen kuin ehdittiin rokottaa.

Kiristyneen tilanteen vuoksi puolustusvoimien merkitys yhteiskunnalle kasvaa ja puolustusvoimissa palveleville pitäisi antaa sen mukainen huomio myös rokotuksissa. Jos valmiustasoa nostetaan, niin se varmaan tarkoittaa reservin kertausharjoitusten lisäämistä. Tähän pätee sama: olisi huolehdittava siitä, että harjoituksissa pysytään terveenä ja 3. rokotuskerta pitäisi asettaa normiksi. Samalla pitää huolehtia kantahenkilökunnan rokotuksista niin, että kaikki saavat myös tehosteen.

Korona ei ole varusmiesikäisille kovin vaarallinen, mutta kyllä viikon paha flunssakin vie toimintakyvyn. Maastoon ei ole asiaa. Puolustusvoimien oman tiedotteen mukaan maaliskuun alusta lähtien on todettu 285 koronatartuntaa. Tapauksia on ollut jokseenkin jokaisessa varuskunnassa, eniten Kainuun prikaatissa. Helmikuulta ilmoitetaan 2364 koronasta parantunutta. Nämä ovat aivan liian suuria lukuja ja vaikuttavat sekä yksiköiden toimintakykyyn että yksilöiden moraaliin.

Näinä aikoina pitäisi erityisesti huolehtia siitä, että puolustusvoimissa palvelevien toimintakyky säilyy korkeana. Puolustusvoimien henkilökunta ja varushenkilöt pitäisi priorisoida koronarokotuksissa.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Rotarokote on jo diabetesrokote, osa 2

Vuoden 2024 alussa on ilmestynyt kaksi suomalaistutkimusta, jotka sivuavat aihetta lasten ykköstyypin diabeteksen ehkäisemisestä virusrokotteilla. Artikkelit eivät tunnu kohtaavan, eivätkä aiheesta kirjoittaneet toimittajat mainitse toinen

Lue artikkeli >>

1960-luvun lääketiedettä

Olen tykännyt katsoa TV-sarjaa Berliinin kuuluisasta Charité-sairaalasta. Draaman keinoin on käsitelty 1800-1900-lukuen vaihdetta, kolmatta valtakuntaa 1933-1945 ja viimeksi DDR:n alkuvaiheita. Saksan historian tapahtumat ja lääketieteen

Lue artikkeli >>

Tohtoreita kouluputkesta

Hallitus on päättänyt satsata tutkimukseen ja kohdistaa lisärahoitusta tohtorikoulutukseen. Suunnitelmana on rahoittaa seuraavien vuosien aikana tuhat uutta tohtorikoulutuspaikkaa. Satsaus on Suomen oloissa suuri ja luulisi,

Lue artikkeli >>

Tuhkarokkouutiset tuovat vaihtelua

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puhuu mieluummin mistä tahansa muusta tartuntataudista kuin koronasta. Viime syksynä, kun oli ilmeistä, että koronatehosteiden antamisessa oli pahasti myöhästytty, niin

Lue artikkeli >>