Kaksi rokotevalmistajien jättiläistä, Sanofi ja GSK, ilmoittivat äskettäin yhteistyöstä Covid-19 rokotteen kehittämiseksi. Tämä saa alalla pitkään olleen höristämään korviaan, sillä nämä suuryritykset on yleensä totuttu näkemään toistensa kilpailijoina eikä kavereina. Mistä on kysymys?
Isot rokotevalmistajat eivät ole olleet aivan koronarokotteen kehittämisen eturintamassa. Siellä ovat sen sijaan olleet pienehköt mutta ketterät ja innovatiiviset yritykset kuten Moderna ja Novavax. Näitä suurempi AstraZeneca on varhaisessa vaiheessa tehnyt valmistussopimuksen ns. Oxfordin rokotteesta, mutta ei ole itse kehittänyt rokotetta. Perinteiset kolme suurta eli Sanofi, GSK ja Merck ovat pitkään olleet tarkkailuasemissa. Ne ovat solmineet yhteyksiä tutkimuslaboratorioihin ja pieniin yrityksiin, antaneet avustusta ja miettineet, minkä tai mitkä rokotteet ne ottaisivat varsinaisesti siipiensä suojaan.
Nyt siis kuitenkin on julkistettu kuvio, jossa Sanofi tuottaa rokotteen ja GSK liittää siihen adjuvantin. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, etteikö kumpikin yhtiö edelleen tarkkailisi ympäristöään, eli yhteistyöstä huolimatta kaikkia munia ei panna tähän yhteen koriin.
Sanofin tuottama rokote tuotettaisiin bakulovirus-hyönteissoluteknologialla. Sanofi hankki muutamia vuosia sitten amerikkalaisen Protein Sciences -yhtiön, joka on tuottanut samassa systeemissä Flublok-nimistä influenssarokotetta. Rokote eroaa muista influenssarokotteista siinä, että se sisältää vain yhtä influenssaviruksen proteiinia (HA), eli on maailman puhtain influenssarokote. Ihmiset pitävät siitä ajatuksesta, että rokote on ”puhdas”, mutta puhtauden haittapuolena on huono immunogeenisuus eli huono vasta-aineiden muodostuminen rokotetuilla. Flublok-rokotteessa tehoa on parannettu muodostamalla HA-antigeenista isompia kappaleita ja lisäämällä antigeenin määrää kolminkertaiseksi tavanomaiseen influenssarokotteeseen verrattuna.
Jotain samantapaista voisi olettaa tehtävän Covid-19 rokotteen valmistuksessa. Viruksen piikkiproteiinista voidaan tehdä ”trimeereja”, eli kolmen proteiinin nippuja. Tämä ei ehkä kuitenkaan yksin riitä, vaan mukaan tarvitaan adjuvanttia.
GSK:n ASO3 on voimakkain adjuvantti, jota on myyntiluvallisissa rokotteissa. Juuri tätä adjuvanttia oli narkolepsiaa aiheuttaneessa Pandemrix-rokotteessa. Vaikka adjuvantin osuus narkolepsiassa on todistamatta, on syytä epäillä, että sillä oli merkitystä (ks. blogi ). Ainakin Suomessa ja Ruotsissa ASO3-adjuvanttia sisältävä rokote herättäisi vähintään puistatuksia, eikä sitä helposti saataisi ”myytyä” väestölle.
Adjuvantin avulla voidaan itse asiassa vähentää rokotteessa olevan antigeenin määrää. Näin ollen kahden yhtiön voimien yhdistämisellä voidaan saada aikaan Covid-19 rokote, jossa on vähemmän koronavirusantigeenia ja enemmän adjuvanttia. Tämä on tietysti taloudellisesti edullista.
Flublok-rokote on toistaiseksi ainoa myyntiluvallinen rokote, joka on valmistettu hyönteissoluissa bakulovirusteknologialla. Olennaista on, että yhtiön SF9+ solut ovat saaneet USA:n FDA:n hyväksynnän ihmisille tarkoitettujen rokotteiden valmistamiseen.
Tavalliset SF9 solut ja bakulovirusteknologia ovat tuttuja, sillä olemme tällä menetelmällä valmistaneet norovirus ja rotavirus VP6 VLP-rokotetta useiden vuosien ajan vanhan Tampereen yliopiston aikaisessa Rokotetutkimuskeskuksessa. Jossain vaiheessa meillä oli yhteistyösopimus, jossa rahoittajana oli UMN Pharma -yhtiö ja jonka puitteissa alettiin tehdä kliinisiin kokeisiin soveltuvaa noro-rotarokotetta Protein Sciencesin laboratoriossa käyttäen SF9+ soluja. Valitettavasti yhteistyökuvio katkesi. Kuitenkin opittiin, että patentoidut SF9+ solut ovat ainoa mahdollisuus tehdä ihmisille tarkoitettua rokotetta hyönteissolussa.
Kun nyt uuden Tampereen yliopiston laboratoriossa puuhataan koronarokotetta, on kysymys vanhoista SF9-soluista, jotka jo lähtökohtaisesti ovat sellaisia, että niistä valmistetulle rokotteelle ei voi saada myyntilupaa. Entinen Protein Sciences taas kuuluu nyt siis Sanofille SF9+ soluineen. Kun isot yritykset ovat päättäneet valmistaa oman Covid-19 rokotteensa SF9+ soluissa, ne varmasti pitävät tämän teknologian vain itsellään eikä toiselle ehdokkaalle ei ole sijaa samassa systeemissä.
