Timo Vesikarin blogi

Samassa veneessä

Kirjoitin 8.9.2021 blogitekstin otsikolla ”Toivotaan, toivotaan koronastrategia”, jolla tarkoitin hallituksen ja viranomaisten uutta koronastrategiaa. Sen ajatuksena oli, että lopetetaan kaikki rajoitukset, palataan normaaliin elämään, ja toivotaan, että kaikki menee hyvin.

Ei ole mennyt. Koronatauti jyllää tasaisesti, sairaalat ovat kuormittuneita ja kuolemiakin raportoidaan taas. Näillä eväillä koronavirus ei ole katoamassa Suomesta, ja jos vaikka tilapäistä laskua tapahtuisi, niin naapurista tulee lisää. Venäjällä ja Virossa epidemiatilanne on paha, ja siellä riittää virusta jaettavaksi meillekin. Tilanne Venäjällä, jossa alle puolet väestöstä on rokotettuja, kuvaa koronaviruksen luonnollista lähes pidikkeetöntä käyttäytymistä nyt talven lähestyessä. Rajaa ei paljoa kannattaisi avata.

Ainoa, joka tilannetta pitää kurissa, on rokotus. Sen jälkeen, kun ensimmäinen, Pzizer/BioNTechin mRNA-rokote sai myyntiluvan joulukuussa 2020, on tapahtunut valtavan paljon. Rokote oli heti kättelyssä parempi kuin juuri kukaan uskalsi odottaa: suojateho kahden rokotuksen jälkeen oli 95%. Mutta tämä oli lyhytaikaisessa seurannassa joukolla perusterveitä aikuisia, joukossa kyllä iäkkäämpiäkin.

Lupaavasta alusta huolimatta ei silloin eikä oikein vielä nytkään tiedetä, miten koronaa vastaan pitäisi rokottaa. Selvää oli, että kun kaikki olivat aiemmin sairastamattomia, niin tarvitaan ainakin kaksi annosta, mutta mihin se riittäisi? Vertailu muihin tauteihin ei oikein luonnistu. Influenssaa vastaan rokotetaan kerran vuodessa, mutta todellisuudessa suoja kestää vain muutaman kuukauden eli epidemiakauden yli. Koronalla ei näytä ainakaan vielä olevan selvää kausiluonteisuutta, joten suojaa täytyy ylläpitää koko vuoden ympäri. Vuodessa on 12 kuukautta ja nykyisistä rokotteista tiedetään, että kahden rokoteannoksen jälkeen suoja alkaa hiipua muutamassa kuukaudessa, etenkin iäkkäämmillä.

On siis luonnollista antaa kolmas koronarokotus iäkkäämmistä alkaen ja sitten kaikille. Aikavälinä toisesta rokotuksesta on suositeltu 6 kuukautta. Yhtä hyvin 6 kuukautta voitaisiin laskea ensimmäisestä rokotuksesta. Vertailukohtana voisi olla hepatiitti B -rokotus, jossa ajoitus on 0, 1 ja 6kk tai 0, 2 ja 6kk. Vasta kolmas rokotus nostaa immuniteetin korkealle ja kestävälle tasolle. THL ja sen kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä pihtasivat kolmatta rokotusta pitkään. Onneksi edes Krista Kiuru on ollut äänekäs tässä asiassa.

Kolmatta koronarokotusta ei tarvita vain boomereiden itsensä suojaksi. Kun immuniteetti hiipuu, niin myös kaksi rokotusta saaneet saavat enemmän tartuntoja ja voivat olla edelleen tartuttavia. Rokotesuoja voi olla vaikkapa 90% vakavaa tautia vastaan, mutta vain 50% tartuntaa vastaan. Kun vasta-ainetaso nostetaan tarpeeksi korkealle kolmannella rokotuksella, niin kiertäviä vasta-aineita tihkuu myös limakalvoille tartuntaa torjumaan ja viruksen leviämistä pysäyttämään. Boomereiden kolmas rokotus on siis koko yhteiskunnan etu, koska se vähentää edelleen tartuttamista.

Toinen juttu on sitten lapset. Onneksi 12-17-vuotiailla on edistytty varsin hyvin. Nyt olisivat vuorossa 5-11-vuotiaat, mutta taas joku (THL) painaa jarrua. Rokote (Pfizer ja Moderna) on jo hyväksytty USA:ssa ja 5-11-vuotiaiden rokotukset aloitetaan näinä päivinä. USA:ssa tätä on odotettu ja rokotukset aloitetaan vauhdilla, kun sen toteuttavat laajalle levittäytyneet lastenlääkäreiden vastaanotot. EU:ssa EMA:n myyntilupa on vain päivien kysymys. Rokotetta on myös riittävästi saatavilla. Rahasta ei ole kiinni. Koronarokotteen kohdalla piikki on auki.

Nyt on kuitenkin taas ilmassa epäröintiä ja hidastelua. Rokotteen pitää olla tietenkin turvallinen lapsille, mutta kaikki tähänastinen tieto mRNA-rokotteiden kohdalla viittaa siihen, että ne ovat turvallisia myös lapsille, ainakin pienennetyllä annoksella. Suojateho on myös hyvä. Lapset tosin sairastavat vakavasti melko harvoin, mutta oireettomat tartunnat ovat yleisiä. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan jokaista oireista koronatautia kohti lapsilla on kuusi oireetonta tartuntaa. Nämä puolestaan levittävät virusta. Käänteisesti rokottamalla voidaan estää viruksen leviämistä yhteiskunnassa muihin ihmisiin.

Ei tässä ole mitään tavatonta. Lasten vihurirokkorokotus on tarkoitettu suojaamaan raskaana olevia naisia. Lasten influenssarokotus vähentää riskiryhmien tartuntoja. Käänteisesti koululaisten hinkuyskärokotus estää tartuntoja pikkuvauvoihin.

Koronassa tavoitteena on virukselle alttiiden määrän vähentäminen minimiin. Tämä ”pooli” pienenee oleellisesti, kun (melkein) kaikki lapset rokotetaan.

Olemme kaikki samassa koronaveneessä, vauvasta vaariin.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Rotarokote on jo diabetesrokote, osa 2

Vuoden 2024 alussa on ilmestynyt kaksi suomalaistutkimusta, jotka sivuavat aihetta lasten ykköstyypin diabeteksen ehkäisemisestä virusrokotteilla. Artikkelit eivät tunnu kohtaavan, eivätkä aiheesta kirjoittaneet toimittajat mainitse toinen

Lue artikkeli >>

1960-luvun lääketiedettä

Olen tykännyt katsoa TV-sarjaa Berliinin kuuluisasta Charité-sairaalasta. Draaman keinoin on käsitelty 1800-1900-lukuen vaihdetta, kolmatta valtakuntaa 1933-1945 ja viimeksi DDR:n alkuvaiheita. Saksan historian tapahtumat ja lääketieteen

Lue artikkeli >>

Tohtoreita kouluputkesta

Hallitus on päättänyt satsata tutkimukseen ja kohdistaa lisärahoitusta tohtorikoulutukseen. Suunnitelmana on rahoittaa seuraavien vuosien aikana tuhat uutta tohtorikoulutuspaikkaa. Satsaus on Suomen oloissa suuri ja luulisi,

Lue artikkeli >>

Tuhkarokkouutiset tuovat vaihtelua

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puhuu mieluummin mistä tahansa muusta tartuntataudista kuin koronasta. Viime syksynä, kun oli ilmeistä, että koronatehosteiden antamisessa oli pahasti myöhästytty, niin

Lue artikkeli >>