Timo Vesikarin blogi

Rokotukset hiipuvat mutta hiipuuko tauti?

Maailmanlaajuisesti verrattuna Suomi on hoitanut koronarokotukset hyvin, mutta mikään huippumaa se ei ole. Koko syksy 2021 yritettiin saada kakkosrokotusten kattavuus nousemaan 80%:iin. Se jäi vähän alle, ja siinä kohdassa voimat loppuivat. Kolmosrokotukset olisi pitänyt toteuttaa ennen omikronaaltoa tai viimeistään aallon alussa, mutta tämä jäi kesken ja edelleen ollaan puolivälissä. Suomessa 3. rokotuksen saaneita on 53%. Se ei ole Euroopan huippua, sillä vastaavat luvut ovat esim. Ranska 57%, UK 59%, Saksa 65% ja Italia 67%. Maailmanennätys on Chilellä, jonka luku ainakin väitetysti on 99%.

Kun kolmosrokotusten kanssa on jouduttu näin paljon painimaan, niin ei ole senkään puolesta ihme, että 4. rokotusten toteuttaminen on ollut nihkeää. Kuulemma noin puolet yli 80-vuotiaista on saanut nelosrokotuksen. Vanhuksia kuolee edelleen paljon ja tehokkaampi rokottaminen tässä ikäryhmässä varmasti olisi estänyt näistä monia.

Vanhusten kuolemille THL on keksinyt uuden selityksen, joka tuli esille tiedotustilaisuudessa 19.5. Kun influenssaa on ollut koronarajoitusten vuoksi vain vähän niin vuosittainen influenssaepidemia ei ole päässyt tappamaan vanhuksia. Nyt sitten korona hoitaa tämän rästiin jääneen homman.

Muutenkin tiedotustilaisuus 19.5. oli yhtä hymyä, kun sairaalahoidossa oli ”vain” runsaat 500 ihmistä ja tehohoidossa 19. Trendi on siis alaspäin. Luvut ovat tosin pieniä vain verrattuna omikronin huippuaikaan helmi-maaliskuussa, mutta absoluuttisesti ne ovat korkeita eivätkä anna aihetta hymyilyyn.

Korona vähenee koko Euroopassa, mutta luvut ovat korkeita ja jopa hienoisessa kasvussa joissakin maissa: Saksa, Ranska, Portugali, Italia ym. Korona on lähtenyt selvään nousuun USA:ssa (eroja osavaltioiden välillä on paljon), Japanissa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa. Ei ole siis mitenkään selvää, että tulee ollenkaan kesätaukoa tai sitten kesäloma voi jäädä lyhyeksi.

Tässä tilanteessa olisi hyvä, jos koronarokotuksille olisi selkeä jatkosuunnitelma, mutta sitä ei ole. Suunnitelma on tiivistettynä: katsotaan, mitä tapahtuu ja reagoidaan sen mukaan. Pulmana on taas kerran, että laajan, tehokkaan ja nopean rokotuskampanjan polkaiseminen pystyyn vie aikansa. Kuitenkin tämä suunnitelma olisi tärkeämpi kuin mitkään muut valmiussuunnitelmat. Rokotukset ovat edelleen koronan vastaisen taistelun peruskivi.

On totta, että tällä hetkellä ei voi varmuudella tietää, mikä rokote tulisi ottaa käyttöön syksyllä 2022, vai pitäisikö olla useampia rokotteita. Omikron-varianttia sisältävistä mRNA-rokotteista on luvattu tutkimustuloksia kesäkuun loppuun mennessä. Vaikka tulokset olisivat hyviä, se ei takaa, että uudet rokotteet saataisiin nopeasti käyttöön. Lisäksi omikron kehittää jatkuvasti uusia muunnoksia, joten tuleva omikronrokote ei kuitenkaan ole täsmärokote. Voi lopulta olla, että vanha rokote on yhtä hyvä kuin pussillinen uusia. Rokotusten suunnittelu voitaisiin tehdä vanhan rokotteen pohjalta ja vaihtaa sitten, jos on tarvetta.

Teoreettiset rokotuspohdinnat voivat helposti sekoittua henkilökohtaiseen intressiin. Voisin puoltaa vanhojen ihmisten tehosterokotuksia siksi, että itsekin saisin sellaisen. Nyt ei tarvitse. Sairastin koronan huhtikuun alussa. Taudinkuva oli reilu flunssa, mutta ei muuta. Ei mennyt hajuaisti eikä luultavasti aivoistakaan paljoa tuhoutunut. Ennen kaikkea tauti ei levinnyt alahengitysteihin. Mikä helpotus.

Tämä on varmasti optimaalinen tilanne joksikin aikaa. Alla kolme rokotusta ja päälle sen verran oireinen tauti, että varmasti immuniteetti tehostui. Tällä immuniteetilla pärjää pitkälle. Varmasti moni muukin ajattelee näin, onhan koronaan sairastuneina ollut tänä vuonna tosi paljon.

Mutta Olli Vapalahden sanoin ”kuivaa puuta on vielä paljon poltettavaksi”. Korona ei jätä tilaisuutta käyttämättä.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Rotarokote on jo diabetesrokote, osa 2

Vuoden 2024 alussa on ilmestynyt kaksi suomalaistutkimusta, jotka sivuavat aihetta lasten ykköstyypin diabeteksen ehkäisemisestä virusrokotteilla. Artikkelit eivät tunnu kohtaavan, eivätkä aiheesta kirjoittaneet toimittajat mainitse toinen

Lue artikkeli >>

1960-luvun lääketiedettä

Olen tykännyt katsoa TV-sarjaa Berliinin kuuluisasta Charité-sairaalasta. Draaman keinoin on käsitelty 1800-1900-lukuen vaihdetta, kolmatta valtakuntaa 1933-1945 ja viimeksi DDR:n alkuvaiheita. Saksan historian tapahtumat ja lääketieteen

Lue artikkeli >>

Tohtoreita kouluputkesta

Hallitus on päättänyt satsata tutkimukseen ja kohdistaa lisärahoitusta tohtorikoulutukseen. Suunnitelmana on rahoittaa seuraavien vuosien aikana tuhat uutta tohtorikoulutuspaikkaa. Satsaus on Suomen oloissa suuri ja luulisi,

Lue artikkeli >>

Tuhkarokkouutiset tuovat vaihtelua

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puhuu mieluummin mistä tahansa muusta tartuntataudista kuin koronasta. Viime syksynä, kun oli ilmeistä, että koronatehosteiden antamisessa oli pahasti myöhästytty, niin

Lue artikkeli >>