Vyöruusurokotteen suojaava vaikutus Alzheimerin taudin puhkeamista vastaan on saanut paljon huomiota viime vuonna. Kirjoitin aiheesta 8.5.2025 (Alzheimerin tauti lykkääntyy rokottamalla). Nyt aihe on esillä Duodecimin pääkirjoituksessa Tienari ym. ”Vyöruusurokotteella muistisairaudelta suojaava vaikutus”, Duodecim 2026:142;5-7.
Alkuperäinen tutkimus Taquet ym. julkaistiin Nature Medicine lehdessä vuonna 2024. Duodecimin pääkirjoituksessa tarkastellaan yksityiskohtaisesti tutkimuksen metodia. Asia on kuitenkin yksinkertainen: 100 000 vyöruusurokotteen (Shingrix, GSK) saaneilla oli 17% vähemmän uusia dementiadiagnooseja kuin vastaavalla joukolla rokottamattomia. Seuranta-aika oli 6 vuotta. Aluksi rokotteen vaikutus oli suurempi, mutta väheni seurannan kestäessä. Rokotus siis pikemmin siirsi kuin kokonaan esti dementian puhkeamista.
Duodecimin kirjoituksessa käsitellään herpesvirusinfektioiden, erityisesti HSV-1:n mahdollista osuutta Alzheimerin taudista. Vyöruusurokote ei vaikuta HSV+1:een. Vyöruusun aiheuttaja on HSV-2, joka sekin on latenttina hermostossa, ja ehkä silläkin voisi olla merkitys Alzheimerin taudin synnyssä. Kirjoituksessa kerrotaan minulle uusi tieto, että jossakin on menossa hoitokokeilu (sekä HSV-1:een että HSV-2:een tepsivän) valasikloviirin antamisesta Alzheimerin taudissa. Tuloksia ei kuitenkaan vielä ole. Joku ainakin uskoo herpesvirusten osuuteen Alzheimerin taudissa.
Vaihtoehtoinen selitys vyöruusurokotteen teholle Alzheimerin taudin puhkeamista vastaan on pelkkä rokotuksen immuunireaktioita aiheuttava tai vahvistava vaikutus riippumatta siitä, mitä virusta tai bakteeria vastaan rokote on suunnattu. Kilpailija ilmaantui viime vuonna saman rokotevalmistajan taholta: GSK:n RSV-rokotteen (Arexvy) raportoitiin vähentävän uusia dementiadiagnooseja 29% rokotusta seuraavien 18 kuukauden aikana. Tämäkin havainto perustui jättimäiseen 430 000 yli 60-vuotiaan aineistoon. Molemmissa GSK:n rokotteissa, Shingrix ja Arexvy, on sama adjuvantti ASO1, joka takaa ärhäkämmän rokotusreaktion ja samalla tehokkaamman immuunivasteen. Ehkäpä juuri adjuvantti on Alzheimerin ehkäisyn avain?
Adjuvantti voi olla avuksi, mutta välttämätön se ei ole, koska monet ”tavalliset” rokotukset näyttävät antavan jotakuinkin saman suojan dementiaa tai Alzheimerin tautia (näitä termejä käytetään usein sekaisin) vastaan. Ensimmäinen havainto koski tavallista influenssarokotetta, jonka jo vuonna 2020 esitettiin vähentävän Alzheimerin taudin puhkeamista 40 prosentilla. Mitähän olisi tehnyt adjuvantoitu influenssarokote Fluad? Viiden vuoden aikana hyvää tekevien rokotteiden luettelo on pidentynyt:
- TdaP, eli aikuisten kolmoisrokotetehoste
- pelkkä kurkkumätärokote (toksoidi)
- pneumokokkirokote (polysakkaridikonjugaatti)
- hepatiitti A rokote (ei-elävä virus)
- lavantautirokote (polysakkarikonjugaatti)
Kaikkien suojavaikutuksen on sanottu olevan samaa luokkaa 20-30% eikä rokotteiden välillä ole selviä eroja, vaan pienet erot johtuvat enemmän erilaisista tutkimusmenetelmistä. Kaikissa tapauksissa puhutaan myös Alzheimerin taudin puhkeamisen siirtymisestä, ei kokonaan estymisestä.
Jos tästä jotakin käytännön suositusta pitäisi tehdä, niin se varmaan olisi jotenkin näin: yli 65-vuotiaiden henkilöiden kannattaa ottaa vähintään yksi rokotus vuodessa. Kaksi ei olisi pahitteeksi.
Entäpä varsinainen Alzheimer-rokote? Rokotealan start-up Nuravax on kehittänyt mRNA-rokotteen, jonka pitäisi herättää immuunivaste beta-amyloidi-(ja myös tau-) aggregaatteja vastaan. Voisiko tämä olla parempi kuin mikä tahansa rokote Alzheimerin torjunnassa? Tienari ym. kirjoittaa, että beta-amyloidi ja tauproteiini edustavat primitiivisiä keinoja, joilla hermosolut suojaavat itseään viruksilta, kuten herpesviruksilta. Ehkä jokin yhteys epäspesifisen rokotevaikutuksen ja virusspesifisen suoja välillä kuitenkin on?
Kirjoittaja Timo Vesikari
