Viime päivinä on julkisuudessa puhuttanut suomalainen nenäsuihkeena annettava koronavirusrokote, jonka takana on Itä-Suomen yliopiston ja Helsingin yliopiston tunnetut tutkijat. Samaa rokotetta tarjottiin patenttiratkaisuna Suomelle jo vuosi sitten. Vaikka hanketta ei täysin torjuttu, niin yleisesti pidettiin varmempana pitäytyä suurten lääkeyhtiöiden suurilla resursseilla ja mm. Yhdysvaltojen ja EU:n julkisella rahalla tuettuihin hankkeisiin. Aika on osoittanut, että tässä on oltu oikealla tiellä. Useita rokotteita on nyt saatavilla suuria määriä, joskaan ei silti riittävästi.
Suomalainen tutkija Konsortio on nyt kuitenkin saanut valmiiksi nenäsuihkerokotteen eläinkokeet ja on perustanut yhtiön ihmiskokeita varten. Hanke siis etenee, mutta tuleva rokote ei mitenkään ehdi tähän hätään. Nenäsuihkerokotteella voisi silti olla käyttöä tulevaisuudessa, jos sillä on tarjottavanaan jotain etuja.
Itä-Suomen rokote käyttää samanlaista adenoviruskuljetinta, kuin vaikkapa Oxford / Astra Zeneca tai Sputnik V, joissa lisääntymiskyvytön mutta solun sisään tunkeutuva adenovirus kuljettaa koronaviruksen piikkiproteiinin geenin soluihin, mikä johtaa proteiinin valmistukseen ja S-antigeenia vastaan suuntautuvaan immuunivasteeseen. Mutta miksi uusi rokote pitäisi antaa nenään eikä pistää lihakseen kuten yleensä?
Nenän limakalvo muodostaa ensilinjan puolustuksen hengitystieinfektioita vastaan. Jos limakalvolla on vastassa riittävästi IgA-luokan vasta-aineita, voi viruksen hyökkäys pysähtyä tähän. Pistoksena annettu rokote synnyttää enemmän veressä kiertäviä kuin paikallisia limakalvovasta-aineita. Tästä syystä nykyiset Covid-19 taudilta suojaavat rokotteet eivät välttämättä suojaa viruksen tartunnalta – tästähän on jo näyttöä. Kumpi sitten on tärkeämpää? Vastaus on kyllä selvä, että ensi vaiheessa on tärkeää suojata vakavalta taudilta, mutta toissijaisesti on toki tärkeää estää tartuntoja. Mallina voi olla polio: suun kautta annettava elävä poliorokote suojaa paremmin tartunnalta ja viruksen leviämiseltä kuin pistettävä – mutta turvallisempi – inaktivoitu poliorokote.
Nenäsuihkeessa voi siis olla ideaa, mutta maailmalla kovin moni ei ole tarttunut tähän ajatukseen. Yli sadan ihmiskoevaiheeseen ehtineen koronarokote-ehdokkaan joukossa on vain pari-kolme nenään annettavaa. Amerikkalaisen Altimmune-yhtiön rokotekandidaatti käyttää Ad5 vektoria ja on hyvin samantapainen kuin Itä-Suomen rokote. USAlainen vastine aloitti juuri faasi I tutkimukset.
Kiinalainen Hongkongin ja Xiamenin yliopistojen hanke puolestaan käyttää koronavirusantigeenin (tai sen genomin) kuljettimena elävää heikennettyä influenssavirusta, joka lisääntyy nenän limakalvoilla. Tällaisesta influenssarokotteesta on paljonkin kokemusta ja sitä käytetään mm. Suomessa lasten influenssarokotuksiin. Nenäsuihke on lapsille miellyttävämpi kuin pistos ja se toimii kohtalaisen hyvin lapsilla, mutta ei enää aikuisilla, joilla on entuudestaan immuniteettia influenssaa vastaan. Nenään annettavat elävät heikennetyt influenssarokotteet ovat turvallisia.
Adenoviruspohjaiset rokotteet ovat sen sijaan uusia, eikä niiden turvallisuudesta ole sanottu viimeistä sanaa. Adenovirusta ei ole juurikaan työnnetty nenään. Influenssarokotukseen verrattuna käytettävät virusmäärät ovat suuria. Syntyy luultavasti immuniteetti kuljettimena käytettävää adenovirusta vastaan, mikä voi huonontaa toisen tai seuraavien rokotusten onnistumista. Sama ongelma on pistettävissä rokotteissa. Venäläisessä rokotteessa ongelma on ratkaistu siten, että käytettiin eri kuljetinta ensimmäisessä (Ad26) ja toisessa (Ad5) rokotuksessa.
Mitä tahansa ei voi tunkea nenään turvallisesti. Takvuosina kokeiltiin nenäsuihkeessa influenssaviruksen ei-eläviä ”virosomeja”, joissa influenssa-antigeeni törrötti lipidipallojen pinnalla. Nämä kuitenkin aiheuttavat voimakkaita reaktioita ja heräsi epäilys siitä, että rokotepallukat kulkeutuivatkin nenästä hermoja pitkin keskushermostoon.
On ehkä kolmaskin tie nenäsuihkeen ja pistoksen lisäksi: rokotteen toimittaminen suun kautta suolistoon. Suolistoon liittyvä imukudos on suuri elin – aikuisella painoa on kilon verran. Siellä kehittyvä immuunivaste voisi vaikuttaa sekä systeemisesti että paikallisesti limakalvoilla, nenä mukaan lukien.
Amerikkalainen Vaxart-yhtiö on aiemmin kehittänyt kokeellista norovirusrokotetta, jossa kuljettimensa on Ad5. Rokote on pakattu kapseliin yhdessä adjuvantin kanssa, ja suolistossa vapauduttuaan se synnyttää immuunivasteen norovirusta vastaan.
Nyt sama yhtiö suunnittelee käyttävänsä samaa teknologiaa koronarokotteeseen. Kuulostaa tosi hyvältä: jokainen voisi ottaa koronarokotetabletin vaikka kotonaan – ei pistoksia eikä nenäsuihkeita. Uskoo ken haluaa, mutta yhtiön osakekurssi on noussut 3000%.
Kirjoittaja Timo Vesikari
