Timo Vesikarin blogi

Riittääkö mikään rokotuskattavuus?

Harva ajattelee Yhdistyneitä Arabiemiraatteja (UAE) mallimaana, vaikka se rikas onkin. Koronarokotuksissa UAE kuitenkin on maailman ykkönen. Yli 12-vuotiaista 98,9% on saanut yhden rokoteannoksen ja 89,1% on saanut kaksi annosta ja lisää rokotetaan. Tulokseen on päästy toisaalta hyvällä rokotusten tarjonnalla, mutta myös pienellä pakolla. Maan talous pyörii pitkälti vierastyöläisten varassa ja nämä eivät pääse työpaikoilleen ilman todistusta rokotuksista.

Riittääkö tämä kattavuus? Viimeinen päivittäinen (14.11.) uusien koronatartuntojen määrä oli 72 tässä 10-miljoonaisessa väestössä. Testejä tehdään tosi paljon, joten siitä ei ole kiinni. Pari kuukautta sitten, jolloin rokotuskattavuus UAE:ssa oli Suomen nykyisellä tasolla, tapauksia oli noin kymmenkertainen määrä, eli lähempänä tuhatta. Näyttää siis siltä, että nostamalla rokotekattavuus yli 90 prosentin voidaan COVID-tauti saada lähes tukahdutettua. Mutta vain melkein, jollei rajoja pidetä kokonaan kiinni. -Toki UAE:ssa on edelleen käytössä myös kaikenlaisia muita toimenpiteitä, turvaväleistä maskeihin.

Eräs UAE:n vahvuus on ollut se, että he ovat ottaneet kaikki saatavilla olevat rokotteet käyttöön. On kiinalaista ja venäläistä Pfizer/BioNTechin ja AstraZenecan rinnalla. Rokotteissa on eroja, mutta se on selvästi toissijaista rokotusten määrän rinnalla. Sekakäyttö on yleistä ja voi olla jopa suositeltavaa.

Kiinalaiset kokovirusrokoteet Sinopharm ja Sinovac, joilla rokotukset UAE:ssa aloitettiin, ovat maailman eniten käytettyjä koronarokotteita. Niiden yhteinen osuus kaikista maailman koronarokotteista on noin puolet. Vaikka rokotteiden teho on ollut vähän alempi kuin standardin eli BioNTechin, niin niillä on ollut suuri merkitys koronapandemian kontrollissa. Kiinalaisten rokotteiden suurimmaksi heikkoudeksi on osoittautumassa suojavaikutusten lyhyys.

Kaikkien koronarokotteiden teho hiipuu toisenkin rokotuskerran jälkeen, mutta tehon lasku on erityisen selvä kiinalaisrokotteilla. Ratkaisu on silti yksinkertainen: annetaan kolmas rokotus ja sillä päästään lähes BioNTechin tasolle. Sama resepti on voimassa myös Euroopassa ja meillä. Myös Pfizer/BioNTechin ja AstraZenecan rokotteita saaneilla kolmas rokotus on sekä välttämätön että kiireellinen.

Samaan aikaan kuuluu ääniä, että Suomen olisi entistä enemmän osallistuttava kehitysmaiden rokotuksiin. WHO:n pääjohtaja vaati jonkin aikaa sitten, että rikkaiden maiden pitäisi lahjoittaa kolmansiin rokotuksiin tarkoitetut rokotteet kehitysmaihin, joissa suuri osa väestöstä on kokonaan rokottamatta. On myös sanottu, että tätä pitäisi tapahtua myös itsekkäistä syistä: jos koko maailmaa ei rokoteta, ei rikkaissa maissakaan olla turvassa.

UAE:n kokemusten perusteella näin ei ole. On vaikkapa Euroopan näkökulmasta yhdentekevää, onko jossain kehitysmaissa rokotettu 10% tai vaikka 50% väestöstä, jos korona jyllää edelleen rokottamattomissa. Totta kai kehitysmaille pitää saada rokotteita ja Suomen pitää osallistua siihen, mutta tämä täytyy tehdä humanitäärisistä syistä, eikä sen harhakuvitelman vuoksi, että suojattaisiin epäsuorasti myös Suomea.

Tähän sopii vaikka jalkapallovalmentajan ohje: oma pää on pidettävä puhtaana ensin. Suomessa yksinkertaisesti tarvittaisiin nykyistä suurempaa rokotuskattavuutta keinoja kaihtamatta. Tässä mallina voi olla UAE:n ykkösrokotusten kattavuus 99% ja kakkosten 90%, kolmoset sitten päälle. Tällä viimeisellä maililla eivät pehmeät keinot riitä. Vaikka kovat keinot eivät poliitikoille maistu, niin tavoite pitäisi asettaa tälle tasolle.

Toistetaan vielä aiemmin sanottu: Onneksi meillä on Pfizer/BioNTech ja onneksi rokotteita saa riittävästi. Nyt vaan toimeksi. Kiina on nyt Suomen tasolla (80%) rokotuskattavuudessa ja menee pian ohi. Sen lisäksi Kiinassa on rokotettu puolet 3-11-vuotiaista ja loput rokotetaan vuoden loppuun mennessä. Siinä meille UAE:n ohella toinen malli.

Kirjoittaja Timo Vesikari

(Löydät minut nyt myös Twitteristä)

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

PATH ja rotavirusrokote

PATH on lyhenne sanoista Programme for Appropriate Technology in Health. Voiko epäselvempää ilmausta enää olla? Tämä organisaatio toimii Seattlessa ja on vuosien aikana käytännössä ottanut

Lue artikkeli >>

Rotarokote on jo diabetesrokote, osa 2

Vuoden 2024 alussa on ilmestynyt kaksi suomalaistutkimusta, jotka sivuavat aihetta lasten ykköstyypin diabeteksen ehkäisemisestä virusrokotteilla. Artikkelit eivät tunnu kohtaavan, eivätkä aiheesta kirjoittaneet toimittajat mainitse toinen

Lue artikkeli >>

1960-luvun lääketiedettä

Olen tykännyt katsoa TV-sarjaa Berliinin kuuluisasta Charité-sairaalasta. Draaman keinoin on käsitelty 1800-1900-lukuen vaihdetta, kolmatta valtakuntaa 1933-1945 ja viimeksi DDR:n alkuvaiheita. Saksan historian tapahtumat ja lääketieteen

Lue artikkeli >>

Tohtoreita kouluputkesta

Hallitus on päättänyt satsata tutkimukseen ja kohdistaa lisärahoitusta tohtorikoulutukseen. Suunnitelmana on rahoittaa seuraavien vuosien aikana tuhat uutta tohtorikoulutuspaikkaa. Satsaus on Suomen oloissa suuri ja luulisi,

Lue artikkeli >>

Tuhkarokkouutiset tuovat vaihtelua

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puhuu mieluummin mistä tahansa muusta tartuntataudista kuin koronasta. Viime syksynä, kun oli ilmeistä, että koronatehosteiden antamisessa oli pahasti myöhästytty, niin

Lue artikkeli >>