Huomenta Suomi -lähetys 2.10. hämmästytti kerralla. Ohjelmaan oli päässyt nuori tutkijatohtori Lotta Oksanen Helsingin Yliopistosta puhumaan koronarokotuksista ja kritisoimaan THL:n ohjeistuksia. Tosin ohjelmaan oli myös hommattu THL:n Hanna Nohynek osallistumaan puhelimessa, ja juontaja Ivan Puopolo antoi tämän puhua Oksasen päälle ja jätti Nohynekille viimeisen sanan, kun kommentit menivät tavalliseen tapaan ylipitkiksi. Muutenkin juontaja tuntui olevan kallellaan THL:n suuntaan, mutta positiivista oli kuitenkin uuden äänen ja kasvojen pääsy ohjelmaan.
Yleensä THL on pyrkinyt marginalisoimaan kriitikkonsa. Minä olen marginaalissa jo pelkän iän perusteella plus monilla muilla syillä. Markku Broas on marginalisoitu Lappiin: sieltä voi huudella, mutta vain sudet ja karhut kuulevat. Mutta tämä on uusi ja vaikeampi tapaus: nuori naistutkija Helsingistä ilman sidoksia THL:ään, mutta selvästi perehtynyt koronarokotuksiin (rokotuksiin enemmän kuin rokotteisiin).
Itse asia oli koronarokotusohjelman laajuus. Nythän THL on viimevuotisesta opiksi ottaneena aloittanut ajoissa yli 80-vuotiaiden rokotukset ja yli 75-vuotiaat ovat menossa. Rokotukset siis kohdistetaan suurimman riskin omaaviin tavoitteena kuolemien ja sairaalahoitojen ehkäisy. Kuolema on halpaa mutta sairaalahoito kallista ja hoitojen estämisestä voidaan laskea kustannussäästöjä. Nykyisten suositusten tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman suuret säästöt mahdollisimman pienillä kustannuksilla, eli käyttämällä mahdollisimman vähän rokotetta. Avainsana on raha, ei sairauden tai kärsimyksen estäminen.
Lotta Oksanen esitti asian toisin: on olemassa erilaisia vaihtoehtoja rokotusohjelmille ja erilaisia tavoitetasoja. Voidaan ajatella, että pyritään minimoimaan koronataudin aiheuttamat haitat rokottamalla väestöä laajemmin. Laskelmissa voisi ottaa huomioon vaikkapa Long Covidin seurausvaikutukset. Tai voitaisiin laskea epäsuorat kustannussäästöt sairauspoissaolojen estämisestä. Tai voitaisiin parantaa terveydenhoitohenkilökunnan työturvallisuutta ja samalla pitää heidät töissä rokotusten avulla. Tai mihin unohtuivatkaan lapset? Kaikki nämä seikat ovat olleet esillä koronarokotusten eri vaiheissa. Nyt nämä kohderyhmät on otettu huomioon mm. USA:n CDC:n rokotussuosituksissa, jotka ovat huomattavasti laajemmat kuin meillä ja Pohjoismaissa käytössä olevat.
Yhtä ainoaa oikeaa vastausta rokotusohjelman valintaan ei ole, mutta pointti on siinä, voiko asiasta ylipäänsä keskustella. THL:n Dr. Non mielestä ei, vaan hän tyrmäsi keskustelun aloittamisen heti alkuunsa. Avainsanoja olivat raha ja data. Nykyinenkin koronarokotusohjelma on kuulemma kallis. Silti emme oikeastaan tiedä, mikä todellinen luku on ja mikä on rajoittava tekijä. Koronan alkuaikoina rokotuksiin käytettiin enemmän rahaa ja jostain se löytyi. Datalla taas tarkoitettiin sitä, että nykyisten koronarokotteiden teho pelkän tartunnan ehkäisemisessä on vain 50%. Onko se vähän vai paljon?
Vastauksessaan Lotta Oksanen otti hyvin esille vertailuksi influenssarokotuksen. Sen teho on samaa luokkaa, vanhuksilla alle 50% ja työikäisillä vähän yli, mutta sitä suositellaan laajasti. Influenssarokotteen hinta on halpa, alle 10 euroa, ja koronarokote lienee 2-3 kertaa enemmän annosta kohti. Silti suuruusluokka on samanlainen ja näiden tautien ehkäisystä pitäisi voida puhua yhtä aikaa. Influenssarokotus on kuitenkin kansallisessa rokotusohjelmassa lujasti kiinni ja korona voisi olla siihen hyvin rinnastettavissa.
Taustalla oleva ongelma on THL:n harjoittama koronan systemaattinen vähättely viimeisten parin vuoden aikana. Korona on kuulemma kuin mikä tahansa flunssa, mitä se ei todellakaan ole. Testejä ei kannata tehdä, ja rokotukset voidaan minimoida. Olen näitä näkemyksiä kritisoinut pitkään, vanhoja blogikirjoituksia riittää. On todella mainio asia, että on ilmaantunut uusi tuore kriitikko, jolla on tietoa ja rohkeutta ja joka ei anna THL:n pelotella. Hyvä Lotta!
Kirjoittaja Timo Vesikari
