Timo Vesikarin blogi

Pitäisikö koronakäyttäytymistä jatkaa?

Puoli vuotta sitten jotkut ”asiantuntijat” veikkailivat, että juhannukselta palataan normaaliin elämään. No, ei palata. Mutta onko se niin paha?

Vaikka vanha normaali tuntuu utopistiselta, niin jokin uusi normaali voisi ehkä olla sekä siedettävä että kannattava. Tarkastellaanpa, mitä kaikkea hyötyä koronarajoituksista on ollut paitsi koronan niin myös muiden tautien ehkäisyssä.

Influenssa on lähes kadonnut korona-aikana. USA:ssa oli viimeisenä normaalitalvena vuonna 2019 34 000 varmistettua influenssakuolemaa (siis varmistettua, todellinen luku on korkeampi), vuonna 2020 vielä 2200 kuolemaa mutta vuonna 2021 tähän mennessä vain 600 influenssaan liittyvää kuolemaa. Syksyllä 2020 annettiin influenssarokotuksia innokkaasti. Itsekin olin niitä puolustamassa. Pelättiin, että jos ihminen sairastuu sekä influenssaan että koronaan niin jälki on pahaa. Mutta toisin kävi, kun influenssaepidemiaa ei tullut, ei Suomessa eikä muualla.

Jokin muu kuin rokotukset on pitänyt influenssan poissa ja se jokin on ilmeisesti koronarajoitukset ja niiden mukainen käyttäytyminen. On vain vaikea eritellä niiden toimenpiteiden vaikutusta, kun on tehty monta asiaa yhtä aikaa. Yksilökäyttäytymisen muutosta ovat turvavälien pitäminen, maskin käyttö, käsien pesu ja käsidesin käyttö, lisäksi tilanteen mukaan kertakäyttökäsineet. Tämän päälle tulevat sitten kokoontumis- ja matkustusrajoitukset, jotka ovat hallinnollisia toimenpiteitä.

Vaikea tästä on sanoa, mikä nimenomaan on pitänyt influenssan poissa ja pitäisi jatkossakin, jos käytäntöä jatkettaisiin. Jotain voidaan arvella, kun katsotaan koronatoimenpiteiden vaikutusta vielä muihin viruksiin.

RS-virus on influenssan ja koronan kaltainen hengitystieinfektioita aiheuttava virus. Pahin tauti on pikkulapsilla. Tämäkin virus pysyi korona-aikana pitkään poissa (USA:ssa), kunnes putkahti lähes epidemiaksi toukokuussa 2021. Voi vain kysyä, liittyikö tämä koronarajoitusten purkuun ja käyttäytymisen höllentymiseen, ainakin ajallinen yhteys on selvä.

Korona, influenssa ja RS-virus ovat kaikki vaipallisia viruksia ja sellaisena herkkiä saippuapesulle ja käsidesille. Näiden lisäksi sekä USA:ssa että Japanissa on todettu niin ikään vaipallisten parainfluenssavirusten ja vanhojen koronavirusten väheneminen. Ehkä käsidesin käyttö on tuottanut tulosta.

Toisaalta tavallinen flunssa, common cold, eli räkätauti eli nuhakuume ei ole vähentynyt. Tämän takana on yleensä rinovirukset tai muut pikornavirukset, jotka ovat pieniä vaipattomia proteiinipallukoita. Näihin käsidesi ei tehoa. Vanhoissa tutkimuksissa on todettu, että kontakti käsien kautta on näiden virusten tärkein tarttumistapa pärskimisen ohella.

Japanista on raportoitu, että alle 10-vuotiaiden lasten rinovirusflunssa ei ole vain pysynyt ennallaan vaan merkittävästi lisääntynyt korona-aikana. Oma kokemukseni sanoo, että pienet koululaiset ja tarhalaiset ovat aina silloin tällöin räkäisiä korona-aikanakin. Heitä sitten käytetään koronatesteissä ja tulos on säännönmukaisesti negatiivinen. Valitettavasti koskaan ei samalla tutkita muita viruksia.

Jokainen onkin varmaan huomannut, että koronatestejä tehdään paljon ja positiivisia löydöksiä on vähän. Osa testeistä tehdään korona-altistuksen vuoksi ja osa hengitystieinfektio-oireiden vuoksi. Jälkimmäiset jäävät selvittämättä, mutta veikkaisin monissa tapauksissa rinovirusflunssaa.

Vielä yksi virus, joka on paljon vähentynyt korona-aikana: norovirus. Vähenemä Englannissa on ollut 84%, ja samaa luokkaa USA:ssa. Tämä virus on myös vaipaton proteiinipallukka, eikä siihen käsidesi tehoa, hyvä käsienpesu kylläkin.

Koronavarotoimenpiteitä joudutaan nyt kuitenkin jatkamaan, koska korona ei mihinkään katoa. Laumaimmuniteettia ei edes Suomessa saavuteta 70% rokotuskattavuudella, ja siitä eteenpäin jatkaminen on hidasta. Lapset pitäisi saada rokotusten piiriin jossain vaiheessa, mutta asiasta ei ole yksimielisyyttä. Kun ovi ulkomaailmaan on raollaan, niin tapauksia tulee Suomeen ja ne lähtevät leviämään ainakin jonkin verran. Maskit ja käsidesit pysyvät käytössä.

Mutta onko se niin kamalaa? Jotenkin tuntuu siistiltä, kun marketissa kaikilla on maskit ja käsidesiä on (lopulta) runsaasti käytettävissä. Samoin julkisissa kulkuvälineissä nämä käytännöt tuntuvat luontevilta. Jos niistä on hyötyä yli koronan niin kannattaisiko henkilökohtaisia suojatoimenpiteitä jatkaa jo senkin vuoksi? Pieni vaiva, parempi mieli, uusi normaali.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Rotarokote on jo diabetesrokote, osa 2

Vuoden 2024 alussa on ilmestynyt kaksi suomalaistutkimusta, jotka sivuavat aihetta lasten ykköstyypin diabeteksen ehkäisemisestä virusrokotteilla. Artikkelit eivät tunnu kohtaavan, eivätkä aiheesta kirjoittaneet toimittajat mainitse toinen

Lue artikkeli >>

1960-luvun lääketiedettä

Olen tykännyt katsoa TV-sarjaa Berliinin kuuluisasta Charité-sairaalasta. Draaman keinoin on käsitelty 1800-1900-lukuen vaihdetta, kolmatta valtakuntaa 1933-1945 ja viimeksi DDR:n alkuvaiheita. Saksan historian tapahtumat ja lääketieteen

Lue artikkeli >>

Tohtoreita kouluputkesta

Hallitus on päättänyt satsata tutkimukseen ja kohdistaa lisärahoitusta tohtorikoulutukseen. Suunnitelmana on rahoittaa seuraavien vuosien aikana tuhat uutta tohtorikoulutuspaikkaa. Satsaus on Suomen oloissa suuri ja luulisi,

Lue artikkeli >>

Tuhkarokkouutiset tuovat vaihtelua

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puhuu mieluummin mistä tahansa muusta tartuntataudista kuin koronasta. Viime syksynä, kun oli ilmeistä, että koronatehosteiden antamisessa oli pahasti myöhästytty, niin

Lue artikkeli >>