Timo Vesikarin blogi

Pata kattilaa soimaa

THL:n Mika Salminen yllätti Hesarissa 5.2. laajalla laidasta laitaan ulostulolla, jossa yksi teema oli sosiaali- ja terveysministeriön kritisoiminen koronatoimien johtamisesta. Ministeriä ei mainittu niemeltä, mutta tuskin on sattumaa, että vuodatus tapahtui vain päiviä Krista Kiurun äitiyslomalle jäämisen jälkeen.

THL:n ja ministeriön (STM) huonot välit on ollut kyllä tiedossa ja ministeri Kiuru on vielä oma tapauksensa. Salmisen teema on, että kaikki olisi mennyt paremmin, jos THL olisi saanut johtaa. Tosin hän ei sano ihan näin, vaan että olisi tarvittu presidentinkin ehdottama ”koronanyrkki”. Arvatenkin THL:n näkökulmasta nyrkki olisi muodostettu siten, että THL:llä olisi siinä vahva edustus tai jopa kontrolli. Tämän esikuvana voisi olla THL:n ja kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) suhde. THL käyttää tosiasiallista valtaa KRAR:issa, mutta saa ryhmästä leveämpää tukea kannoilleen.

Eihän kaikki ole mennyt putkeen ministeriöltä. Alku ei ollut lupaava, kun ministeriön kansliapäällikkö julisti keväällä 2020, että maskeista ei ole mitään hyötyä, vaan pikemminkin haittaa. Kun THL:n pääjohtaja yritti piipittää, että ehkä maskeja voisi kuitenkin joskus käyttää, hänet tyrmättiin heti. Todellinen syy ministeriön maskien vastaisiin lausuntoihin oli se, että niitä ei ollut.

Kaikkia mahdollisia mokia ei tässä ole tarkoitus kerrata. Sen sijaan voisi kuvitella, millaista olisi, jos THL olisi ollut puikoissa. Heti kun korona alkoi vähän enemmälti levitä, niin Salminen ehdotti, että antaa levitä vaan. Kapasiteetti ei riitä testaamiseen eikä jäljittämiseen, joten antaa viruksen mennä läpi väestöstä Ruotsin malliin. Lopulta ehkä syntyy väestötason immuniteetti. Jos näin olisi menetelty, kuolleita olisi ollut 10-kertainen määrä, esim. 1000:n sijaan 10 000. Onneksi silloin hallitus tarttui jämäkästi asiaan ja eristi Uudenmaan muusta Suomesta (sekä saattoi voimaan valmiuslain). Se tosin jäi hallituksen viimeiseksi urotyöksi.

THL:n asiantuntijuusaloja pitäisi olla epidemiologia ja rokotukset. Epidemiologian puolella THL onnistui siirtämään kuntavaalit huhtikuulta kesäkuulle 2021, kun se esitti pilviin nousevia ennusteita.

Rokotusten puolella THL on kerännyt plussia ja miinuksia. Itse rokotehankinnat (ja valinnat) on tehnyt EU, mikä on vähentänyt sekä THL:n että STM:n vastuuta. Plussan voisi antaa THL:lle siitä, että AstraZenecan rokotteen käyttöä rajoitettiin melko nopeasti, kun tiedot aivoveritulpista alkoivat tulla. Mutta ei kuitenkaan lopetettu. Tammikuussa 2021 THL kertoi, että kunhan saavutetaan 70 %:n rokotuskattavuus, niin syntyy laumasuoja. Ei syntynyt, eikä syntynyt 80 %:llakaan. Olisi pitänyt Dubain tapaan päästä 90%:n kattavuuteen 2. rokotuksissa. Tähän olisi Suomessakin voitu päästä, mutta vain pienellä pakolla, mihin THL:n rahkeet eivät riittäneet.

Ministeri Kiuru kannattaa mainita erikseen. Hän olisi pitänyt kiinni rajoituksista syyskuussa 2021, kun hallitus THL:n neuvosta alkoi löysäämään. Rajoitusten purun seuraus oli deltatapausten tasainen nousu aina omikronin tuloon asti. Joulukuussa jouduttiin toteamaan, että Kiuru oli ollut oikeassa.

Ulkopuolisen on vaikea sanoa yksittäisistä asioista, mikä on ollut THL:n osuus. Mutta sen voi sanoa, että sen omat leipälajit, epidemiologia ja rokotukset, eivät aina ole sujuneet mallikkaasti. Miten sitten voisi ajatella, että THL:n kokonaisvaltainen johtaminen vaikkapa koronanyrkin kautta olisi sujunut nykyistä paremmin?

Laitoksen nykyinen nimi on Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Salminen on mediajutussa huolestunut hyvinvoinnista, vaikkapa lasten ja nuorten. Niin on moni muukin, mutta tämä taitaa mennä toimenkuvan ulkopuolelle. Ehkä olisi parempi palata laitoksen vanhaan nimeen Kansanterveyslaitos ja keskittyä sen mukaisiin tehtäviin.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Rotarokote on jo diabetesrokote, osa 2

Vuoden 2024 alussa on ilmestynyt kaksi suomalaistutkimusta, jotka sivuavat aihetta lasten ykköstyypin diabeteksen ehkäisemisestä virusrokotteilla. Artikkelit eivät tunnu kohtaavan, eivätkä aiheesta kirjoittaneet toimittajat mainitse toinen

Lue artikkeli >>

1960-luvun lääketiedettä

Olen tykännyt katsoa TV-sarjaa Berliinin kuuluisasta Charité-sairaalasta. Draaman keinoin on käsitelty 1800-1900-lukuen vaihdetta, kolmatta valtakuntaa 1933-1945 ja viimeksi DDR:n alkuvaiheita. Saksan historian tapahtumat ja lääketieteen

Lue artikkeli >>

Tohtoreita kouluputkesta

Hallitus on päättänyt satsata tutkimukseen ja kohdistaa lisärahoitusta tohtorikoulutukseen. Suunnitelmana on rahoittaa seuraavien vuosien aikana tuhat uutta tohtorikoulutuspaikkaa. Satsaus on Suomen oloissa suuri ja luulisi,

Lue artikkeli >>

Tuhkarokkouutiset tuovat vaihtelua

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puhuu mieluummin mistä tahansa muusta tartuntataudista kuin koronasta. Viime syksynä, kun oli ilmeistä, että koronatehosteiden antamisessa oli pahasti myöhästytty, niin

Lue artikkeli >>