Timo Vesikarin blogi

Pärjätäänkö koronarokotuksissa ilman AstraZenecaa?

Koronarokotteissa on yllättänyt kehityksen vauhti ja ennen kaikkea mRNA-rokotteiden ylivertainen teho ja nopea tuotanto. Ei tätä olisi uskonut todeksi viime keväänä. Siihen nähden nyt purnataan aika pienestä, kun rokotteet eivät saavu Suomeen aivan toivottua vauhtia.

Ilman EU:n yhteishankintamekanismia Suomi voisi vieläkin olla nuolemassa näppejään. Nyt rokotteita tulee ja Suomi saa hyvinkin osansa. Pian yli 70-vuotiaat ovat jo saaneet ensimmäisen rokoteannoksensa, joka antaa kohtalaisen suojan 12 viikkoa myöhemmin annettavaan 2. annokseen asti, eli silloin ollaan kesäkuun lopussa. Virus kyllä riehuu, mutta sellaiseen rokotuskattavuuteen, joka tukahduttaisi koronaviruksen kierron Suomessa, ei päästäisi mitenkään ennen vuoden loppua.

EU hajautti rokotetilauksiaan ihan järkevästi, kun joutui varhaisessa vaiheessa ostamaan sikaa säkissä, sillä eri rokotteiden tehosta ei ollut mitään kunnon tietoa. Viisaasti kyllä, painotus oli mRNA-rokotteissa, tosin vasta loppuvuodesta 2020. ”Varmistetuksi” vuoden 2021 toimituksilla lasketaan 300 miljoonaa annosta BioNTech/Pfizerin rokotetta ja 160 miljoonaa Modernan rokotetta, eli yhteensä runsas yksi annos jokaista EU:n 453 miljoonaa annosta kohti lapset ja imeväiset mukaan lukien. Yhteensä EU on tilannut 600 miljoonaa annosta BioNTech/Pfizeria, 460 miljoonaa annosta Modernaa ja 405 miljoonaa annosta Curevacia, joista 225 miljoonaa vuonna 2021. Tosin Curevacin mRNA-rokotteella ei vielä ole myyntilupaa. Nämä määrät riittävät koko EU:n väestön rokottamiseen kahteen kertaan, kunhan rokotteet oikeasti tulevat.

Vajeen täyttäjäksi kaavailtiin AstraZenecan adenovirusvektori-rokotetta. Nyt tähän rokotteeseen liittyneet vakavat ja hengenvaaralliset haittavaikutukset varmasti hidastavat tai estävät AstraZenecan rokotteen käyttöä. Norjassa on ollut neljä kuolemantapausta hyytymishäiriöihin liittyen eikä maa varmasti enää käytä tätä rokotetta. Tanska on samoilla linjoilla. Ruotsi ja Suomi rokottavat yli 65-vuotiaita. Voi olla, että hyytymä- ja trombosytopeniariski rajoittuu lähinnä alle 55-vuotiaisiin naisiin, kuten on kerrottu. Rajatustakin AstraZenecan rokotteen käytöstä voi olla vähän apua.

Muualla Euroopassa ollaan uskovinaan EMA:n pääjohtajan julistukseen AstraZenecan rokotteen turvallisuudesta. Mutta mainehaitta on jo syntynyt ja kansa äänestää jaloillaan. Ranskassa 58% ihmisistä suhtautuu kielteisesti AstraZenecan rokotteeseen. EU on tilannut 400 miljoonaa annosta AstraZenecan ja toiset 400 miljoonaa annosta samankaltaista Janssenin rokotetta, jota tosin ei ole vielä juurikaan valmistuksessa. Jos AstraZeneca joutuu jonkinasteiseen käyttökieltoon, niin sama koskee varmasti Janssenin (Johnson&Johnson) rokotetta, jonka toimintaperiaate on sama. Ja sama koskee silloin myös Venäjän Sputnik V -rokotetta.

Aukon täyttäjäksi voisi ajatella proteiinirokotteita. Näistä pisimmällä on Novavaxin nanopartikkelirokote, jota EU onkin varannut tai ainakin neuvotellut 200 miljoonaa annosta. Lisäksi sillä on varaus Sanofi/GSK:n rokotteelle, jota tosin ei ole edes kunnolla näköpiirissä. Proteiini- ja VLP-rokotteita on kehitysputkessa kymmeniä, mutta näistä tuskin mikään ehtisi käytännössä valmiiksi ja toimituksiin vuoden 2021 aikana. Samassa ajassa siis mRNA-rokotteiden tuotanto ja jakelu riittääkin jo kattamaan EU:n tarpeen.

Eli hyviksi koetuilla mRNA-rokotteilla kyllä pärjätään, mutta vähän joudutaan kärvistelemään, mikä on muutenkin THL:n suositus. Vanhaan normaaliin ei palata vuoden 2021 aikana, saati juhannuksesta. Syksyllä mRNA-rokotteita voi olla tulossa suorastaan runsaasti ja EU:ssa voidaan tehdä kattavat rokotukset pelkästään näillä. Syksyksi kannattaisi suunnitella todellista joukkorokotusta koko väestölle mRNA-rokotteilla. Siihen mennessä on varmaan saatu tietoa rokotteiden turvallisuudesta myös lopuille. Laaja joukkorokotus voisi tehdä Suomesta koronavapaan vyöhykkeen jo vuoden 2021 lopussa.

Syksyksi varmaan tulee jo mRNA-rokotteista uusia painoksia koronavariantteja varten. Osa ihmisistä voi saada tällaisen heti ensimmäisenä rokotuksenaan, osa ehkä kakkosannoksena. Lisäksi on syytä suunnitella kolmatta rokotusta varianttirokotteella niille, jotka ovat ehtineet saada kaksi annosta vanhaa versiota. Rokotukset eivät tähän lopu, mutta vuoden 2021 lopussa tilanne voi olla aika hyvä.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Toivotaan, toivotaan koronastrategia

Sanna Marin ja hänen hallituksensa osoittivat todellista johtajuutta tasan kerran koronaepidemian aikana, maaliskuusssa 2020. Valmiuslaki ja Uudenmaan sulku olivat sen verran näyttäviä toimenpiteitä, että ihmiset

Lue artikkeli >>

Kansalliset koronarokotteet

Koronapandemian alussa vuonna 2020 vallitsi suuri epätietoisuus siitä, miten rokotteiden kehitys uutta koronavirusta vastaan tulisi tapahtumaan ja ennen kaikkea siitä, mikä tie johtaisi menestykseen. Perinteisillä

Lue artikkeli >>

Koronassa ei synny laumasuojaa

Kirjoitin 17.12.2020 blogin otsikolla ”Entä jos korona käyttäytyy kuin rotavirus”. Tuolloinen ennustus näyttää monessa suhteessa pitävän paikkansa. Rotavirusrokotukset aloitettiin Amerikoissa vuonna 2006 ja Suomessa vuonna

Lue artikkeli >>