Timo Vesikarin blogi

Pahat patentit

Viimeistään nyt alkaa olla kaikille selvää, että korona ei itsestään häviä maailmasta ja että se täytyy painaa mahdollisimman matalalle tasolle rokottamalla lähes koko maapallon väestö. Alkuun keskeinen ongelma oli, että rokotteita ei ollut ja niitä piti kehittää. Nyt pääasiallinen ongelma on, että rokotteita ei millään ehditä tuottaa nopeasti kaikkien tarpeisiin.

Juuri nyt on muodikasta huutaa, että kansainvälisten rokotejättien koronarokotepatentit on avattava ja sitä kautta saatava rokotteita niitä tarvitseville kehitysmaihin. Lääkärit ilman rajoja, Amnesty International ja monet muut hyvää tarkoittavat yhteisöt ja yksilöt ovat yhtyneet tähän kuoroon. Viimeksi näin sanoi presidentti Joe Biden, jonka lausunto herätti epäilemättä hämmennystä. Saksa ja Ranska olivatkin heti eri mieltä.

Jonkinlainen ennakkotapaus lääkeyhtiöitä vastaan kolmannen maailman hyväksi voisi löytyä HIV:n hoitoon tarkoitetuista lääkkeistä. HIV-lääkkeet kehitettiin pääasiassa Yhdysvalloissa 1990-luvulla. Lääkkeillä oli hyvä teho, suuri kysyntä USA:ssa ja muualla länsimaissa ja kovat hinnat, minkä vuoksi lääkeyhtiöt saivat suuria voittoja. Potilaiden valtaosa oli Afrikassa ja muualla kehitysmaissa, mutta heillä ei ollut hoitoon varaa. Kansainvälisestä painostuksesta syntyi WTO:n johdolla vuonna 2001 sopimus, joka salli kehitysmaiden lääketehtaiden valmistaa HIV-lääkkeistä geneerisiä kopioita. Tämä oli mahdollista, koska itse molekyylit eivät olleet niin vaikeita ja koska sopivaa lääketeollisuutta oli monissa kehitysmaissa. Mutta itse patentit säilyivät ja samoin lääkemarkkinat länsimaissa.

Esimerkki sopii huonosti koronarokotteisiin. Toisin kuin lääkkeitä – siis yksinkertaisia molekyylejä – rokotteita ei valmisteta paljon kehitysmaissa, eikä siellä ole tarvittavaa tietotaitoa tai laitoksia. Eihän Suomessakaan ole omaa rokotevalmistusta, vaikka lääketeollisuutta kyllä on.

Poikkeuksena voi mainita Intian, joka on toisaalta kehitysmaa, mutta toisaalta siellä asuu EU:n väestön verran keskiluokkaisia ihmisiä. Intia tuottaa rokotteita, myös virusrokotteita, vientiin. Intiassa on tehty AstraZenecan koronarokotetta ja kehitetty myös oma koronavirusrokote Covaxin, jolla on jo myyntilupa. Mutta nyt tiukan paikan tullen Intia käyttäytyy kuin mikä tahansa itsekäs länsimaa ja kieltää koronarokotteiden viennin maasta. Intian ohella rokotevalmistuksen tietotaitoa ja kapasiteettia löytyy joistakin muista rajatapausmaista, mutta ei köyhistä kehitysmaista.

Maailman pääasiallinen köyhien maiden rokotehankkija on vuodesta 2000 lähtien ollut GAVI, eli Global Alliance for Vaccinations. Sen taustalla on Bill ja Melinda Gates säätiö ja jäseninä WHO, UNICEF ja Maailmanpankki. GAVI neuvottelee rokotevalmistajien kanssa ja hankkii halvalla rokotteita, joita köyhimmät maat saavat ilmaiseksi ja vähemmän köyhät puoli-ilmaiseksi. Rokotevalmistajat eivät silloinkaan myy tappiolla, vaikka voitot näissä kaupoissa ovat pieniä. Mutta valmistajien patentit ja markkinat teollisuusmaissa säilyvät ennallaan.

GAVIn johdolla koronaepidemian alusta lähtien ollut käynnissä COVAX-hanke, jolla pyritään hankkimaan koronarokotteita kehitysmaille sitä mukaa kun rokotteita valmistuu ja on saatavilla. Periaate on sama kuin GAVIssa, mutta mittakaava on suurempi. Suomikin on tässä mukana, tosin vaatimattomalla osuudella. Tämän mekanismin kautta on toimitettu 54 miljoonaa rokotetta 7.5.2021 mennessä ja tavoite on 2 miljardia rokotetta vuoden 2021 aikana. Tavoitteeseen ei ehkä päästä tai osa siirtyy vuodelle 2022. Tähän kohtaan on nyt tartuttu, kun vaaditaan patenttien avaamista, mutta se ei todellakaan nopeuttaisi rokotetoimituksia nykyisestä.

Tietenkin maat ovat itsekkäitä koronarokotuksissa. USA ei halua antaa yhtään rokotteita vientiin ennen kuin omat rokotukset on hoidettu. Samoin tekee EU ja Suomi. Rokotteiden vientikiellon purkaminen on varmasti hyvä ja tehokkaampi kuin patenttien purku. Ruotsi on keksinyt lahjoittaa miljoona annosta Astra Zenecan rokotetta COVAXille. Tosi nokkelaa, kun rokotetta ei haluta antaa ruotsalaisille. Näin voisi Suomikin toimia: Jatkaa sellaisten rokotteiden ostamista, jotka Suomessa eivät oikein kelpaa ja ohjata toimitukset COVAXin kanssa kehitysmaihin. Moraalisia hiuksia ei kannata halkoa, jos rokotteet kelpaavat vastaanottajille.

Rokotevalmistajia kohtaan on tiettyä painetta, koska ne ovat saaneet huomattavia julkisia tukia koronarokotteiden kehittämiseen. Tuet vaikkapa USA:ssa tai Britanniassa on toki annettu maiden itsekkäistä syistä, jotta rokotteet saataisiin testattua ennätysajassa ja saman tien käyttöön juuri näissä maissa. EU:n varhaiset ja hyvin suuret hankintasopimukset ovat palvelleet samaa tarkoitusta. Julkisten tukien ansiosta koronarokotteiden hinnat ovat pysyneet hyvin kurissa, vaikka epidemian alussa puhuttiin sadoista dollareista annosta kohti. Samaa vipuvartta käyttäen voidaan rokotevalmistajat saada myymään rokotteita GAVIn tapaan COVAXin kautta kehitysmaille. Patenttien avaamista ei tarvita. Mutta varmaan voidaan sanoa, että USA:n presidentin ja EU-komission puheenjohtajan puheet toimivat yleisluonteisena pelotteena Big Pharmalle, mikä on epäilemättä silloin tällöin tarpeen.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

PATH ja rotavirusrokote

PATH on lyhenne sanoista Programme for Appropriate Technology in Health. Voiko epäselvempää ilmausta enää olla? Tämä organisaatio toimii Seattlessa ja on vuosien aikana käytännössä ottanut

Lue artikkeli >>

Rotarokote on jo diabetesrokote, osa 2

Vuoden 2024 alussa on ilmestynyt kaksi suomalaistutkimusta, jotka sivuavat aihetta lasten ykköstyypin diabeteksen ehkäisemisestä virusrokotteilla. Artikkelit eivät tunnu kohtaavan, eivätkä aiheesta kirjoittaneet toimittajat mainitse toinen

Lue artikkeli >>

1960-luvun lääketiedettä

Olen tykännyt katsoa TV-sarjaa Berliinin kuuluisasta Charité-sairaalasta. Draaman keinoin on käsitelty 1800-1900-lukuen vaihdetta, kolmatta valtakuntaa 1933-1945 ja viimeksi DDR:n alkuvaiheita. Saksan historian tapahtumat ja lääketieteen

Lue artikkeli >>

Tohtoreita kouluputkesta

Hallitus on päättänyt satsata tutkimukseen ja kohdistaa lisärahoitusta tohtorikoulutukseen. Suunnitelmana on rahoittaa seuraavien vuosien aikana tuhat uutta tohtorikoulutuspaikkaa. Satsaus on Suomen oloissa suuri ja luulisi,

Lue artikkeli >>

Tuhkarokkouutiset tuovat vaihtelua

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puhuu mieluummin mistä tahansa muusta tartuntataudista kuin koronasta. Viime syksynä, kun oli ilmeistä, että koronatehosteiden antamisessa oli pahasti myöhästytty, niin

Lue artikkeli >>