Timo Vesikarin blogi

Onko veritulppa uusi narkolepsia?

Suomen rokotushistorian suurin katastrofi on sikainfluenssarokotuksista vuosina 2009-2010 seurannut narkolepsia. Kun rokotehankinnasta päätettiin ja rokotuksiin ryhdyttiin Pandemrix-rokotteella, ei narkolepsiasta rokotusten yhteydessä ollut koskaan kuultu eikä sitä siis osattu epäillä. Sikainfluenssarokote Pandemrixia vasta testattiin samanaikaisesti, kun joukkorokotukset mm. Suomessa aloitettiin. Vastaavanlaista ASO3-adjuvanttia sisältävää lintuinfluenssarokotetta oli testattu aiemmin vajaalla 10 000 henkilöllä, pääasiassa aikuisilla, eikä mitään hälyttävää ollut tullut esiin.

Sikainfluenssan saldo oli 44 varmistettua kuolemaa. Rokotusten arveltiin jälkikäteen estäneen noin 50 kuolemaa ja varmaan tuhansia sairaalahoitoja. Tämä on hyvä tulos, mutta hintana oli 235 narkolepsiatapausta (Jukka Lumio, Duodecin terveyskirjasto 22.2.2021). Narkolepsiaan ei kuole, mutta se jättää pysyvän invaliditeetin. Narkolepsian hinta voidaan laskea myös rahassa.

Narkolepsian uhreille on maksettu Suomessa korvausta lääkevahinkovakuutuksesta, eli käytännössä maksajana on ollut Suomen valtio. Tämä johtuu siitä, että Suomi joutui itse (sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön allekirjoituksella) ottamaan vastuun mahdollisista haittavaikutuksista, joista ei ollut tietoa rokotteen hankintapäätöstä tehtäessä. Rokotteen valmistaja GSK ei ole myöhemminkään myöntänyt Pandemrix-rokotuksen syy-yhteyttä narkolepsiaan ja EMA on ollut ympäripyöreä. Se hyväksyy edelleen rokotteen käytön yli 20-vuotiaille.

Nämä kaikki tulevat mieleen, kun katselee EMA:n pääjohtajan tekopyhää ilmettä ja kuuntelee huolellisesti valittuja sanoja, joiden mukaan (tietysti) rokotteen hyödyt ylittävät haitat ja haitoista ”ei voida poissulkea yhteyttä” AstraZenecan koronarokotteen ja aivolaskimoveritulppien välillä. Tätä koskeva varoitusteksti pitäisi lisätä rokotteen tuoteselosteeseen, mutta ei muuta. Varoitus siirtää vastuun käyttäjälle, mikä on kätevää. Tässä tapauksessa, kun rokote on hankittu EU:n yhteishankintamekanismin kautta, vastuu ei ehkä olekaan Suomella, mutta missä sitten? Herra tai rouva EU?

Narkolepsian kohdalla jouduttiin syy-yhteyttä rokotukseen hakemaan jälkikäteen, kun mitään varoitussignaalia ei ollut ennen kuin tapahtumat olivat jo ohi. Nyt on signaali ja jotain voidaan tehdä. Varoitussignaalina toimivaa aivolaskimotukosta ei ilmeisesti havaittu AstraZenecan rokotteen faasi 3 -tutkimuksissa. Sen sijaan Johnson&Johnsonin rokotteen tutkimuksissa on ollut yksi tapaus ja myöhemmin rokotteen käytössä kolme. Sputnik V -rokotteen faasi 3 -tutkimuksessa oli yksi aivolaskimotukos ja kolme muuta hyytymishäiriötä. Venäjältä on muuten varmaan turha odottaa lisätietoja. Kaikki kolme ovat kuitenkin hyvin samanlaisia adenovirusvektorirokotteita ja on perusteltua uskoa, että yksi ei ole toista turvallisempi.

Pelkän aivolaskimotukoksen riskiarvio on 1:100 000 ja siihen liittyvän kuoleman riski 1:300 000. Tämä ei kuulosta kovin paljolta, mutta sen lisäksi tulee muita veren hyytymishäiriöitä, joiden erottaminen taustasta on vaikeampaa. Todellinen riski voi hyvinkin olla kaksinkertainen tai enemmän. Lisäksi riski voi olla tuntuvasti suurempi, jos ryhmäksi rajataan nuoret naiset.

Tullaan ajatuskokeeseen: käytettäisiinkö Pandemrix-rokotetta nyt, kun narkolepsian riski tiedetään? Tuskin. AstraZenecan koronarokotteen kohdalla vastaus viipyy hetken, kun muistetaan, että kuolleisuus Covid-19 tautiin on suurempi kuin aikoinaan sikainfluenssaan. Silti Suomen nykyisessä epidemiatilanteessa rokotukseen liittyvän kuolemanriskin tietoinen ottaminen tuntuu aika hurjalta. Varmasti suositus jäisi antamatta, jos oma nimi olisi vastuupaperissa.

En pysty edes spekuloimaan sillä mikä AstraZenecan rokotteen aiheuttamien hyytymishäiriöiden mekanismi voisi olla. Toivottavasti joku asiantuntija tekee sen pian. Mutta tuntuu, että rokotteessa mahdollisia tekijöitä ei ole paljon, sillä rokote sisältää vain koronaviruksen (S-)piikkiproteiinin koodin (josta sitten elimistössä muodostuu tätä proteiinia) ja kuljettimena sekä immuunivasteen vahvistajana toimivan lisääntymiskyvyttömän adenoviruksen. Sama S-proteiini on antigeenina kaikissa adenovirusrokotteissa. BioNTech/Pfizerin, Modernan ja Curevacin mRNA-rokotteissa on sama geneettinen koodi RNA-muodossa, mutta rokotteissa ei ole immuunivasteen tehostinta.

Narkolepsian taustalla oli autoimmuunireaktio, johon vaikutti elimistön ristireaktio influenssaviruksen nukleoproteiinille ja jota adjuvantti vahvisti. Koronarokotuksen jälkeisissä hyytymissäkin voi olla mukana antoimmuunireaktio ainakin niissä tapauksissa, joissa esiintyy verihiutaleiden vähenemistä. Näissä rokotteissa ei vain ole ylimääräisiä proteiineja vaan ainoastaan (S-)piikkiproteiini.

Alun perin on tuntunut epämiellyttävältä ajatukselta, että koronarokotteissa otettaisiin edelleen käyttöön Pandemrix-rokotteen tehosteaine eli adjuvantti ASO3. Nyt sitä ollaan juurikin tekemässä: Sanofin ja GSK:n yhteishankkeessa on Sanofin valmistama koronaviruksen S-proteiini ja GSK:n adjuvantti ASO3. Onneksi hanke on vähän viivästynyt, mutta EU on kuitenkin tilannut rokotetta jo ennakkoon 300 miljoonaa annosta. Toivottavasti verihyytymien mekanismista saadaan lisätietoa ennen kuin tämä rokote ehtii käyttövalmiiksi.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Rotarokote on jo diabetesrokote, osa 2

Vuoden 2024 alussa on ilmestynyt kaksi suomalaistutkimusta, jotka sivuavat aihetta lasten ykköstyypin diabeteksen ehkäisemisestä virusrokotteilla. Artikkelit eivät tunnu kohtaavan, eivätkä aiheesta kirjoittaneet toimittajat mainitse toinen

Lue artikkeli >>

1960-luvun lääketiedettä

Olen tykännyt katsoa TV-sarjaa Berliinin kuuluisasta Charité-sairaalasta. Draaman keinoin on käsitelty 1800-1900-lukuen vaihdetta, kolmatta valtakuntaa 1933-1945 ja viimeksi DDR:n alkuvaiheita. Saksan historian tapahtumat ja lääketieteen

Lue artikkeli >>

Tohtoreita kouluputkesta

Hallitus on päättänyt satsata tutkimukseen ja kohdistaa lisärahoitusta tohtorikoulutukseen. Suunnitelmana on rahoittaa seuraavien vuosien aikana tuhat uutta tohtorikoulutuspaikkaa. Satsaus on Suomen oloissa suuri ja luulisi,

Lue artikkeli >>

Tuhkarokkouutiset tuovat vaihtelua

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puhuu mieluummin mistä tahansa muusta tartuntataudista kuin koronasta. Viime syksynä, kun oli ilmeistä, että koronatehosteiden antamisessa oli pahasti myöhästytty, niin

Lue artikkeli >>