Aamulehdessä oli 9.6.2024 kirjoitus otsikolla ”Tampereen yliopiston ilmapiiri on kohentumassa”. Siinä kerrottiin, että tuore vuoden 2024 NPS-suositteluindeksi oli ollut -8, oltuaan vuonna 2021 -36. Julkisalan korkeakoulutettuja (Juko) edustava luottamushenkilö arvioi, että tulos oli merkki tulehtuneen tilanteen kohenemisesta. Näin epäilemättä onkin, mutta onko tulos hyvä?
Googlasin mitä nämä mystiset kirjaimet ovat. NPS on ”net promoter score”, jolla alun perin on mitattu asiakastyytyväisyyttä, suosittelijoiden ja arvostelijoiden suhteellista määrää. Eräs ohje tulkinnaksi oli, että ”jos tulos on alle 30 (siis +30), niin tuplaa ponnistelusi”. NPS:stä on kehitetty eNPS (e=employee), jolla mitataan henkilökunnan sitoutumista organisaatioon. Tässä tulos 10-30 välillä on hyvä ja vasta 50 on erinomainen. Eräs tulkinta on, että jos eNPS pisteet ovat miinuksen puolella, ei ongelmakohtia voi enää ohittaa. Tampereen yliopiston tilanne ei siis ole hyvä, ja todellisiin ongelmakohtiin pitäisi puuttua. Se taas on vaikeaa, kun tilanne on päästetty niin pahaksi.
Suurin ongelmakohta on yliopistojen yhdistäminen itse. AL:n mukaan kysymyksessä on ”kivuliaaksi osoittautunut yhdistymisprosessi”, eli taas tällaista kapulakieltä. Todellisuudessa vanha Tampereen yliopisto yhdistettiin enemmän tai vähemmän väkisin Tampereen teknilliseen yliopistoon (Tampereen ammattikorkeakoulu oli mukana kolmantena pyöränä, enkä osaa sanoa sen merkityksestä mitään). Yliopiston hallinto uusittiin niin, että se tuli keskeisiltä osin ulkopuolelta (rehtori ja hänen apusheriffinsä turvajohtaja) tai tekniikan puolelta (provosti). Hallinto oli etäinen ja työtekijöitä kohtaan ylimielinen. Kun mitään yhdistävää sisällöllistä viestiä ei ollut, keskityttiin talouteen.
Kuten fuusioissa yleensä, alettiin pian hakea säästöjä. Syksyllä 2021 käytiin näytösluontoiset yyteet, joissa irtisanottiin vajaa 100 työntekijää ja muilla tavoin vähennettiin jopa 150 muuta. Avustavan henkilökunnan tehtäviä siirrettiin opetus- ja tutkimushenkilökunnalle sekä muutettiin ostopalveluiksi. Toiminnan sujuvuus tietenkin kärsi, mutta ennen kaikkea johdon taitamaton ja ylimielinen menettely jätti jälkeensä katkeruuden ja synkkyyden ilmapiirin. Siitä kielii eNPS-indeksi -36, joka vuoteen 2023 mennessä ei juuri ollut muuttunut (tulos -28). Aika ei siis parantanut haavoja. Ylimmän johdon vaihtaminen näyttää auttavan vähän, mutta ei sekään ratkaisevan paljon.
Yhdistyneen yliopiston itsevaltainen ja ilmeisen taitamaton rehtori Mari Walls sai potkut ennen virkakautensa loppua toukokuussa 2023, mutta apusheriffi jäi. Provostin virkakausi päättyi vuoden lopulla 2023 ja samalla päättyi tämä turha virka, jota hoiti entiselle rehtorille viimeiseen saakka lojaali akateeminen johtaja. Uusi nyt vuoden virassa ollut rehtori on vaikeassa paikassa. Hänellä on AL:n mukaan kuunteleva ja arvostava johtamistyyli, mutta riittääkö se, jos varsinaisia valuvikoja ei korjata?
Yhdistyneen yliopiston idea on hukassa eikä organisaatiota siksi koeta omaksi. Mutta ainakin yhdistymisen ja saneerauksen tuomien säästöjen pitäisi näkyä taloudessa. Mutta ei näy.
Tampereen yliopiston liiketulos oli vuonna 2023 -14,137 miljoonaa euroa eli selkeästi tappiollinen. Tosin tulos korjaantui kertaluonteisen vahingonkorvauksen ansiosta vain -10,637 miljoonaan euroon.
Mikä ihmeen vahingonkorvaus 3,5 miljoonaa euroa, sitä ei vuosikertomus eikä tilinpäätös kerro. Se on minun maksamani summa, josta Nordic Research Networkin osuus oli runsaat 3 miljoonaa. Tämän yliopisto sai lähes neljä vuotta kestäneen ajojahtinsa tuloksena. Ajojahti päättyi siihen, että tunnustin teon (”törkeä petos”), jota en ollut tehnyt. Tämän yliopiston hallinto, erityisesti entinen rehtori, turvajohtaja ja entinen provosti, voivat laskea ansiokseen. Tosin yliopisto olisi voinut saada lähes saman taloudellisen hyödyn ilman tätä keksittyä rikosprosessia, vain keskustelemalla.
Samassa vuosikertomuksessa on erityismaininta 2,6 miljoonan euron testamenttilahjoituksesta, joka on perustettu BioMediTech silmä- ja neurologian tutkimuksen rahasto. Tämä on hyvin lähellä sitä, mikä oli tarkoitukseni tehdä Nordic Research Networkin voittovaroilla. Suunnitelma oli käyttää 1,5 – 2 miljoonaa euroa (virustautien) tutkimusrahastoon, jolloin siitä olisi ollut kaikenpuolista hyötyä ja iloa. Nyt iloa ei ole, vaan maksettu ”vahingonkorvaus” hukkuu yliopiston budjettiin.
Kaikkien saneeraustoimenpiteiden jälkeen yliopiston talous on kroonisesti miinuksella (sen lisäksi, että ilmapiiri on kroonisesti huono). Kuten valtion taloudessa, tätä ongelmaa ei voida korjata pelkästään lisäleikkauksilla, jotka huonontaisivat ilmapiiriä vain lisää. Tarvitaan uusia avauksia ja ideoita, joista ei ole näkynyt merkkejä. Minulta ei kannata kysyä, koska vastaus olisi sama kuin ennenkin: keinotekoisen fuusion purku.
Kirjoittaja Timo Vesikari
