Timo Vesikarin blogi

Onko korona (yleis)vaarallinen tauti?

Koronan vähättelyä on harrastettu jo jonkin aikaa. On sanottu, että korona on muuttunut tavalliseksi hengitystieinfektioksi, yhdeksi muiden joukossa. Eihän se ole, kun tänä vuonna 5000 suomalaista on tautiin kuollut ja 100-200 kuolee edelleen joka viikko. Ehkä nykyinen koronavirus jossain vaiheessa kesyyntyy, mutta vielä ei ole niin tapahtunut. On vaikea ymmärtää, mihin vähättelyllä pyritään, paitsi tietysti siihen, että koronan eteen ei viranomaisten tarvitsisi enää näin paljoa tehdä.

Nyt kuuluu uusia kummia. Tartuntatautien neuvottelukunta on esittänyt, että koronaa ei enää luokiteltaisi yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Onneksi TV-uutisissa STM:n Taneli Puumalainen ehti sanomaan, että tämä on ennenaikaista. Mutta näköjään monen mielestä tällainen luokitus ei olisi tarpeen.

Tartuntatautilaki ei ole vahvuusaluettani, joten täytyy tarkistaa. Yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi voidaan luokitella, jos tauti täyttää kolme ehtoa:

  1. Taudin tarttuvuus on suuri
  2. Tauti on vaarallinen
  3. Taudin leviäminen voidaan estää toimenpiteillä, jotka kohdistuvat tautiin sairastuneeseen, taudinaiheuttajalle altistuneeseen tai tällaiseksi perustellusti epäiltyyn henkilöön.

Kohdat 1 ja 2 täyttyvät koronan kohdalla mennen tullen. Myös kohta 3 täyttyy, mutta vaatii selitystä. Koronan leviäminen kyllä voidaan estää eristystoimenpiteillä, eli karanteenilla. Kiinassa testaamisen ja karanteenien yhdistämisellä on pidetty korona poissa silmistä jo kaksi ja puoli vuotta. Lockdown-menetelmä toimi myös Euroopassa ennen rokotuksia. Se, että koronakaranteeneja ei haluta palauttaa, on eri juttu.

Löytyisikö selitys talouspuolelta, eli siitä, kuka maksaa hoidon kustannukset? Vanha periaate, josta koko Suomen sairaalalaitos on saanut alkunsa, on se, että kupan hoito on pakollista, mutta ilmaista ja valtio maksaa. Kuppa on edelleenkin luokiteltu yleisvaaralliseksi, vaikka se on nykyisin helposti hoidettava. Sen sijaan HIV poistettiin yleisvaarallisten listalta jo 1990-luvulla, kun ensimmäiset HIV-lääkkeet tulivat. Tässähän ei ole mitään järkeä. Jos kysytään, otatko mielummin kupan vai HIVin, niin vastaus on selvä: kupan tietysti, kun siitä pääsee hoidolla kokonaan eroon, kun taas HIVistä ei. Mutta päätös oli aikanaan poliittinen, kun haluttiin tehdä HIVistä vähemmän leimaava. Jäänteenä vanhasta HIVin, samoin kuin tippurin ja klamydian, hoito on kupan tapaan potilaalle ilmaista.

Korona ei ole kovin leimaava, vaikka voi olla, että Long Covidiin jonkin verran leimaa osuu. Työkyvyttömyys, vaikka ilman omaa syytä, voisi olla leimaava.

Kun leimaaminen ei ole ainakaan tärkeä syy, niin voisiko selitys olla taloudellinen? Karanteenin kustannukset maksaa ensisijaisesti kotikunta ja toissijaisesti valtio. Kun siirrytään hyvinvointialueisiin, niin tämä ero kai häviää.

Kun katsoo yleisvaaralliseksi lueteltujen tartuntatautien pitkää listaa, niin silmiinpistävää on, että niitä ei käytännössä ole. Tässä esimerkkejä: isorokko, kolera, kurkkumätä, pernarutto, rutto, polio, ebola. Näiden suhteen viranomaiset voivat olla rauhassa, ei tarvitse vaivautua. Koronan kohdalla lukee SARS, MERS ja muu uuden koronavirustyypin aiheuttama vaikea infektio. SARSia ja MERSia ei ole, joten ne kai jäisivät listalle, jos muut koronat pudotettaisiin pois. Edelleenkään ei järjen hiventä, ellei jossain ole piilotettuna jotakin, jota ei näillä tiedoilla voi ymmärtää.

Lääketieteen opintojen aikaan pidin kaikesta infektioihin liittyvästä, paitsi että tartuntatautilaki oli inhokkini. Pitäisikö täydentää opintoja, että ymmärtäisin koronaan ja tartuntatautilakiin liittyvän piilevän viisauden (jos sellaista on).

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

PATH ja rotavirusrokote

PATH on lyhenne sanoista Programme for Appropriate Technology in Health. Voiko epäselvempää ilmausta enää olla? Tämä organisaatio toimii Seattlessa ja on vuosien aikana käytännössä ottanut

Lue artikkeli >>

Rotarokote on jo diabetesrokote, osa 2

Vuoden 2024 alussa on ilmestynyt kaksi suomalaistutkimusta, jotka sivuavat aihetta lasten ykköstyypin diabeteksen ehkäisemisestä virusrokotteilla. Artikkelit eivät tunnu kohtaavan, eivätkä aiheesta kirjoittaneet toimittajat mainitse toinen

Lue artikkeli >>

1960-luvun lääketiedettä

Olen tykännyt katsoa TV-sarjaa Berliinin kuuluisasta Charité-sairaalasta. Draaman keinoin on käsitelty 1800-1900-lukuen vaihdetta, kolmatta valtakuntaa 1933-1945 ja viimeksi DDR:n alkuvaiheita. Saksan historian tapahtumat ja lääketieteen

Lue artikkeli >>

Tohtoreita kouluputkesta

Hallitus on päättänyt satsata tutkimukseen ja kohdistaa lisärahoitusta tohtorikoulutukseen. Suunnitelmana on rahoittaa seuraavien vuosien aikana tuhat uutta tohtorikoulutuspaikkaa. Satsaus on Suomen oloissa suuri ja luulisi,

Lue artikkeli >>

Tuhkarokkouutiset tuovat vaihtelua

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puhuu mieluummin mistä tahansa muusta tartuntataudista kuin koronasta. Viime syksynä, kun oli ilmeistä, että koronatehosteiden antamisessa oli pahasti myöhästytty, niin

Lue artikkeli >>