Kyllähän se vähän harmitti, kun Lääkärilehden toimitus antoi pakit ja hylkäsi vastineeni professori Matti J. Tikkasen kirjoitukseen rokoteasiantuntijoiden sivuuttamisesta USA:ssa terveysministeri Robert F. Kennedy Jr:n aikaan ja toimesta. Yritin kirjoituksessani sanoa mm., että ei ole olemassa objektiivisia, aina oikeassa olevia asiantuntijoita, vaan mukana on aina henkilökohtaisia käsityksiä ja painotuksia. Vastauksessa Lääkärilehti leimasi minut rokotevastaiseksi ja katsoi, että sen vuoksi kirjoitustani ei voi julkaista. Tämä oli aika paksua. Suosittelen lukemaan uudelleen kirjoitukseni RFK Jr:n terveystoimet ansaitsevat kiihkottoman tarkastelun 30.12.2025.
Nyt kuitenkin selvisi taustalla ilmeisesti oleva syy. Lääkärilehden numerossa 3/2026 on uusi kolumnisti Idil Hussein, joka kirjoittaa otsikolla ”Rokoteasiantuntijuuden murros”. Olen hänestä aikaisemmin kirjoittanut blogissa 12.8.2025 (HPV-rokotukset kesän puheenaiheena), ja sanonut, että aamu-TV-esiintymisen perusteella hän on hyvin sympaattinen, joskaan ei ole lääkäri. Nyt Hussein siis ilmaantuu Lääkärilehteen ja kirjoittaakin ihan sujuvasti. Tutkijana hän on kuitenkin nuori eikä vielä asiantuntija. Tällä paikalla Lääkärilehdessä voi arvailla taustalla ehkä vaikuttavan hänen mentorinsa Hanna Nohynekin.
Sekä Tikkasen että Husseinin kirjoitus pyörii sen ympärillä, että USA:n terveysministeri RFK Jr. vaihtoi vuonna 2025 sikäläisen rokotusasiantuntijaryhmän Advisory Committee on Immunization Practices (ACIP) jäsenistön. Edellinen ryhmä erotettiin ja tilalle nimitettiin uusi 17-jäseninen ryhmä ja tämä on nyt ”rokoteasiantuntijoiden murros”. Todellisuudessa uusi ACIP ei ole tehnyt mitään radikaalia. USA:n rokotesuosituksia on hiukan karsittu niin, että kuusi lasten rokotusta on siirretty kategoriaan, jossa ennen rokotuksen ottamista suositellaan keskustelemaan lääkärin kanssa (Tanskan malli rokotuksissa 13.1.2026). Nämä ovat hepatiitti A, hepatiitti B, meningokokki ACWY, influenssa, rotavirus ja RSV. Näistä suurin osa ei ole Suomenkaan lasten rokotusohjelmassa. Influenssa on, mutta käytännössä vain vähemmistö lapsista saa sen. Rotavirusrokotuksen statuksen laskeminen kyllä harmittaa, mutta ylipäänsä USA:n muutokset eivät ole suuria, vaikka ne halutaan esittää sellaisina. Rotavirusrokotuksen kattavuus USA:ssa on muutenkin 15-20% alle muiden lasten rokotusten. Pienet muutokset voivat toki ennakoida isompia tulevaisuudessa.
Onko tässä nyt asiantuntijuus sivuutettu, kuten Idil Hussein ja muut väittävät? Hän mm. sanoo, että rokoteasiantuntijan täyty olla poliittisesti riippumaton. RFK Jr. on itse sitoutumaton, mutta hän liittoutui Trumpin kanssa päästäkseen nykyiseen asemaansa. RFK Jr:lla kyllä on agenda, joka korostaa rokotteiden turvallisuusarviointia jopa tehoarvioinnin edellä, mutta ei tämä ole poliittinen kannanotto.
Katsoin USA:n ACIP:n nykyistä jäsenistöä ja vertasin edelliseen, erotettuun komiteaan. Päällisin puolin on vaikeaa havaita eroa, eivätkä kaikki jäsenet ole rokoteasiantuntijoita sen enempää uudessa kuin vanhassa ryhmässä. Uudessa ACIP:ssa on ainakin kolme jäsentä, jotka ovat osallistuneet COVID-19 mRNA-rokotteen turvallisuustutkimuksiin joko raskauden aikana (rokote on todettu turvalliseksi raskaana oleville) tai 16-40-vuotiailla miehillä, joilla on mitattu sydänvaikutuksia. On tunnettua, että mRNA-rokotteiden turvallisuus on RFK Jr:n silmätikkuna. Toistaiseksi USA:ssa ei ole tehty muuta kuin rajattu COVID-rokotusten kohderyhmä yli 65-vuotiaisiin (Suomessa yli 75 v), mikä ei ole radikaalia.
Kun arvostellaan USA:aa, niin on syytä katsoa myös omaan pesään. Suomessa on Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR. Sillä on 13 jäsentä, joista 5 edustaa THL:aa, eli käytännössä koko ryhmä on THL:n kontrollissa. Jäsenistöstä on vaikea löytää montaa rokoteasiantuntijaa, vaan jäsenet edustavat erilaisia intressiryhmiä, kuten mm. yleislääkäreitä ja terveydenhoitajia. Kun THL voi siten manipuloida KRAR:ia, niin voidaan perustellusti esittää kysymys THL:n puolueettomuudesta.
Onko THL sitten ideologisesti puolueeton? Sillä on oma tyylinsä, jossa korostuu EI-sanominen asiantuntijuuden verhossa. THL:llä on myös oma agendansa. Siinä toiset rokotukset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Esim. pneumokokkirokotus on THL:n pitkäaikainen ykkössuosikki. THL:n bravuuri on kustannus-vaikutusanalyysi, eli usein taloudellisten näkökohtien korostaminen ennen muita rokotukseen liittyvä asioita. THL:llä on myös pitkäaikaista yhteistyötä joidenkin rokotevalmistajien kanssa, joka on johtanut esim. GSK:n suosimiseen rokotevalinnoissa.
Lista on pitkä. Pointti on, että ei Suomessakaan ole puhdasta, puolueetonta asiantuntijuutta rokotteiden ja rokotusten kohdalla.
Kirjoittaja Timo Vesikari
