Suomeenkin on nyt tullut pieniä määriä Novavaxin kehittämää koronarokotetta, jota mainostetaan ”perinteiseksi”. THL:n ajatus on, että uusi rokote voisi lisätä rokotuskattavuutta, koska se on ”hyväksyttävä” sellaisillekin, jotka arastelevat yleisesti käytössä olevia mRNA-rokotteita, jotka muka vaikuttavat perimään. Toisaalta tämä on myös Novavaxin markkinointikeino. He uskovat, että tällainen markkinarako on olemassa ja se lisää sekä rokotteen menekkiä länsimaissa että sijoittajien kiinnostusta Novavax-yhtiötä kohtaan.
Sanotaan nyt heti alkuun, ettei Novavaxin rokotteessa mitään vikaa ole. Se on jotakuinkin yhtä hyvä kuin entuudestaan laajalti käytetyt Pfizer/BioNTechin ja Modernan mRNA-rokotteet. Toinen juttu sitten on, paljonko löytyy ihmisiä, jotka ovat jättäneet koronarokotteen ottamatta siksi, että pelkäävät nukleiinihappoa. Useimmissa tapauksissa syyt ovat muualla, kuten ylipäätään rokotusten tai viranomaisten vastustamisessa. Salaliittoteorioihin uskovillekaan uusi rokote ei tuo helpotusta, sillä voihan siihenkin sujauttaa mikrosirun.
Novavaxin rokotteen ongelma on, että se tulee vasta runsas vuosi mRNA-rokotteiden jälkeen, jolloin markkinat ovat jo aika lailla kyllästettyjä ja mRNA-rokotteet ovat saavuttaneet hyvän vahvan aseman. mRNA-rokotteiden menestys perustuu ennen kaikkea siihen, että ne ovat toimineet hyvin. Sinänsä ei ole mitään erityistä syytä siihen, miksi asetelma on mennyt näin päin, että ”perinteinen” proteiinirokote tulee vasta uusien ”innovatiivisten” mRNA-rokotteiden jälkeen. Tässä vaan on käynyt niin, että nopeat ovat syöneet hitaat.
Novavax pääsi tekemään tehotutkimuksiaan vasta vuonna 2021 ja tulokset ovat ilmestyneet äskettäin. Englannissa tehtiin n. 15000 aikuisen tutkimus, jossa oli mukana myös iäkkäitä. Kahden rokoteannoksen suojateho oli 90%. Sama tulos tuli USA:ssa ja Meksikossa tehdyssä 30 000 osanottajan tutkimuksessa. Näissä seuranta-aika oli melko lyhyt (keskimäärin 2 kk), eikä tutkimusten ajankohtana esiintynyt deltaa tai omikronia, joten avoimia kysymyksiä jäi edelleen.
Novavaxin rokote on saanut pysyvän myyntiluvan Kanadassa, Australiassa ja Koreassa. USA:n käsittely on edelleen kesken. EU myönsi ”emergency” myyntiluvan joulukuussa 2021 ja on nyt alkanut toteuttaa aiempaa tilausvaraustaan, mistä Suomeenkin tihkuu pieniä määriä. THL:n sivujen mukaan Suomeen on kuitenkin odotettavissa vuoden 2022 aikana 585 000 annosta Novavaxin rokotetta. Tuskin Suomesta löytyy satojatuhansia RNA-kammoisia, joten rokotteelle olisi ehkä syytä keksiä muutakin käyttöä. Yksi rajoite on, että myyntilupa koskee vain yli 18-vuotiaita.
Ajankohtaisia koronarokotusten kysymyksiä ovat teho omikronia vastaan ja käyttö tehosterokotteena. Novavaxin rokotteen tehoa ei ole testattu omikronia vastaan. Tehosterokotteena se voisi kuitenkin olla omiaan. Novavaxin rokotteen on osoitettu nostavan vasta-ainetasoja omikronia vastaan aiemmin mRNA-rokotetta saaneilla jopa paremmin kuin mRNA-rokote itse. Novavaxin proteiinirokotetta voitaisiin siten käyttää tehosteena 3. tai 4. rokotuksissa aikaisemmin mRNA-rokotetta saaneille, mutta juuri tähän ei myyntilupaa ole.
On syytä kommentoida myös väitettä, että Novavaxin rokote olisi tehty ”perinteisellä” menetelmällä. Piikkiproteiini on tuotettu hyönteissoluissa bakulovirusteknologian avulla – samalla, mitä olemme itse käyttäneet norovirus- ja rotavirusrokotteiden teossa. Tällä menetelmällä tehtyjä myyntiluvallisia rokotteita on kuitenkin vain yksi: vähän käytetty influenssarokote USA:ssa. Novavax on aiemmin soveltanut samaa teknologiaa RS-virusrokotteen teossa, mutta siitä ei tullut menestystä. Itse asiassa yrityksen tulevaisuus on paljolti koronarokotteen varassa. Rokote kehitettiin USA:n liittovaltion miljardituella. USA:n viranomaiset tuntuvat kuitenkin vielä epäröivän myyntilupaa – luultavasti adjuvantin vuoksi.
Novavaxin rokotteessa on saponiini (plus kolesteroli ja fostolipidi) adjuvantti, joka muodostaa 40-50 nanometrin läpimittaisia kuplia. Koko on sama kuin keskikokoisen viruksen. Pallukkaan on lisätty koronaviruksen piikkiproteiineja, jotka törröttävät sen pinnalla, noin 14 per pallukka. Kyseessä on siis adjuvantoitu rokote, hyvässä ja pahassa.
Kirjoittaja Timo Vesikari
