Timo Vesikarin blogi

Neljäs koronarokote NYT

Keskustelu THL:n kanssa neljännestä koronarokotteesta on ollut kuin puhuisi tiiliseinän kanssa. Aina kimpoaa vastaukseksi EI. Syynä on tällä hetkellä luultavasti ”me ollaan lomalla”, mutta yleisemmin tämä tyyli istuu lujassa laitoksen toimintakulttuurissa. Kun jotain ei tiedetä tai ei haluta oikeasti toimia tai ottaa kantaa, sanotaan vain ei. Media tulkitsee tämän siten, että ”asiantuntijat ovat erimielisiä”. Tulkinta on helppo, kun toisella puolella on valmis ei.

Kun Euroopan tartuntatautivirasto julkaisi suosituksen yli 60-vuotiaiden neljännestä koronarokotuksesta, täytyi THL:nkin vähän herätä kesken kesäloman. Sopiva vastaus oli julkaista ennakkotieto, että ehkä syksymmällä, kunhan keritään. Yksi selitys, jota on tarjottu jo aikaisemminkin, on se, että virus alkaa levitä syksyllä. Näinhän voisi toivoa tai kuvitella, mutta koronaviruspa ei käyttäydykään tämän toiveen mukaisesti vaan on ihan ilman lupaa kehittänyt uusia variantteja (omikron 4 ja 5), ja tautitapaukset ovat jo muutaman viikon olleet kasvussa sekä Suomessa, että muualla Euroopassa ja useimmissa USA:n osavaltioissa.

Toinen, melkein surkuhupaisa kommentti THL:n ylilääkäriltä oli, että meidän pitää itse nähdä, mihin ECDC:n suositus perustuu ennen kuin voimme toimia sen mukaan. Tuokaa meille data hopeatarjottimella!

Tähänastinen paras näyttö 4. mRNA-rokotuksen tehosta on tullut Israelista. Yli 60-vuotiailla henkilöillä, jotka olivat saaneet 3 annosta Pfizer/BioNTechin rokotetta vähintään 4 kuukautta aikaisemmin, 4. annos samaa rokotetta lisäsi tehoa 55% sairastumista vastaan, 68% sairaalaan joutumista vastaan ja 74% kuolemaa vastaan. Tutkimuksen heikkous oli se, että siinä seurattiin rokotettuja vain 7-30 päivän välisen ajan nelosrokotuksen jälkeen, jolloin lisäannoksen teho on varmaan parhaimmillaan. Ja ainahan voi sanoa, että israelilaiset ovat jotenkin erilaisia, vaikka eivät ole.

Kanadalaiset ovat varmaan aika samanlaisia kuin suomalaiset. Nyt on julkaistu erinomainen tutkimus Ontarion osavaltiosta (British Medical Journal, 6 July 2022). Tutkimuksen kohteena olivat yli 60-vuotiaat henkilöt, jotka olivat jossain hoitolaitoksessa, mikä mahdollisti tiiviin seurannan. Nelosrokotusta suositeltiin kaikille iästä riippumatta ilman mitään erityistä järjestystä. Kaikki eivät rokotetta halunneet, ja osa ei ollut koskaan halunnut. Voitiin mitata sekä 4. rokoteannoksen tehoa verrattuna kokonaan rokottamattomiin että 4. annoksen lisätehoa 3 annosta saaneisiin.

Nelosrokotteena annettiin ensisijaisesti Modernan mRNA-rokotetta, jossa annos on 100 µg verrattuna Pfizerin rokotteen 30 µg:aan. Suojatehoa mitataan vain omikronmuunnosta vastaan tammi-huhtikuun 2022 välisenä aikana. Osanottajia oli yli 60 000 ja positiivisia koronatestejä todettiin 13 654. Aineiston koko on siis varmasti tarpeeksi suuri johtopäätösten tekemiseen.

Verrattuna 3 rokotetta saaneisiin 4. rokotteen lisäteho oli 31% oireista koronatartuntaa vastaan ja 40% vaikeaa tautia vastaan. Verrattuna rokottamattomiin 4 annosta saaneiden suoja lievää tautia vastaan oli 69%, ja vaikeaa tautia vastaan 86%.

Tulokset romuttavat hokeman, että koronarokote ei anna suojaa omikronvariantin aiheuttamaa lievää tautia vastaan. Kyllä se antaa. Näyttö 4. rokoteannoksen lisätehosta on myös kiistaton. Kohderyhmä oli ehkä jopa keskimäärin sairaampaa kuin vanhat ihmiset, jotka eivät ole laitoksessa. Oletettavasti suojateho olisi vielä parempi laitoksen ulkopuolella.

Ehkä tämä on se data, joka pitäisi tuoda hopeatarjottimella THL:n ovelle. Kanadalainen työ edustaa hyvää tutkimusta. Mutta se kertoo myös välittämisestä ja halusta maksimoida terveys ja ehkäistä mahdollisimman paljon koronasairastuvuutta altteimman väestön kohdalla. Suomessahan on lähinnä tyydytty toteamaan, että monisairaat vanhukset joutavatkin kuolla, ja tämä on toteutunut.

Joku unilukkari on kai käynyt THL:ssä, kun 18.7. tuli uutinen, että kunnat voivat aloittaa 70-79-vuotiaiden 4. rokotukset jo heinäkuussa, jos jaksavat ja löytävät resurssit. Suositus jäi vaatimattomaksi, mutta on sentään alku. Nyt kun THL on vähän herännyt Ruususen unestaan, voi kirjoittajakin jäädä parin viikon blogitauolle.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

PATH ja rotavirusrokote

PATH on lyhenne sanoista Programme for Appropriate Technology in Health. Voiko epäselvempää ilmausta enää olla? Tämä organisaatio toimii Seattlessa ja on vuosien aikana käytännössä ottanut

Lue artikkeli >>

Rotarokote on jo diabetesrokote, osa 2

Vuoden 2024 alussa on ilmestynyt kaksi suomalaistutkimusta, jotka sivuavat aihetta lasten ykköstyypin diabeteksen ehkäisemisestä virusrokotteilla. Artikkelit eivät tunnu kohtaavan, eivätkä aiheesta kirjoittaneet toimittajat mainitse toinen

Lue artikkeli >>

1960-luvun lääketiedettä

Olen tykännyt katsoa TV-sarjaa Berliinin kuuluisasta Charité-sairaalasta. Draaman keinoin on käsitelty 1800-1900-lukuen vaihdetta, kolmatta valtakuntaa 1933-1945 ja viimeksi DDR:n alkuvaiheita. Saksan historian tapahtumat ja lääketieteen

Lue artikkeli >>

Tohtoreita kouluputkesta

Hallitus on päättänyt satsata tutkimukseen ja kohdistaa lisärahoitusta tohtorikoulutukseen. Suunnitelmana on rahoittaa seuraavien vuosien aikana tuhat uutta tohtorikoulutuspaikkaa. Satsaus on Suomen oloissa suuri ja luulisi,

Lue artikkeli >>

Tuhkarokkouutiset tuovat vaihtelua

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puhuu mieluummin mistä tahansa muusta tartuntataudista kuin koronasta. Viime syksynä, kun oli ilmeistä, että koronatehosteiden antamisessa oli pahasti myöhästytty, niin

Lue artikkeli >>