Syksy 2024 on mennyt koronan osalta aikaisempaa paremmin. THL onnistui aloittamaan tehosterokotukset ajoissa ja suurimmat riskiryhmät saatiin suojattua. Onnistuneiden rokotusten lisäksi myös itse koronavirus on käyttäytynyt melko siivosti. Vaikka koronaa on ollut pitkin syksyä niin edellisvuoden kaltaista epidemiapiikkiä ei ole tullut. Tämä korostaa koronaviruksen vaikeasti ennustettavaa käyttäytymistä.
Muistakin hengitystieinfektioista on ollut positiivista sanottavaa. Influenssarokotuksia on parannettu (Pieni suuri muutos influenssarokotteissa 10.10.2024), RS-virusta vastaan on aloitettu immunoglobiiniehkäisy vastasyntyneillä. Kumpaakaan tautia ole vielä esiintynyt. Hinkuyskä on lisääntynyt, mutta siihenkin on ollut THL:n sanomisena, että raskaana olevien tehosterokotukset aloitetaan (Yllätyslisä raskaudenaikaisiin rokotuksiin 27.8.2024). Lintuinfluenssaan liittyen THL on päässyt turvallisesti sanomaan, että turkistarhaus pitäisi lopettaa. Turvallisesti siksi, että mitään ei tapahtunut eikä lintuinfluenssaa ollut koko kesänä.
Viranomaistaho mielellään esiintyy julkisuudessa hyvin uutisten kanssa, kun media joka tapauksessa haluaa aina silloin tällöin raportoida tartuntataudeista eli siitä, mitä ”on liikkeellä”. Nyt uutisaiheeksi on noussut yleensä melko vaatimaton tauti: mykoplasma.
Perusjutut mykoplasmasta ja sen aiheuttamasta keuhkokuumeesta ovat lastenlääkäreille hyvinkin tuttuja. Mykoplasma-keuhkokuume esiintyy lähinnä kouluikäisillä ja on perinteiseen pneumokokkibakteerin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen verrattuna sekä harvinaisempi että lievempi, siis se kakkosarvaus. Usein käy niin, että keuhkokuumetta hoidetaan penisilliinillä, mutta se ei paranekaan ja sitten hoksataan ajatella mykoplasmaa, vaihdetaan antibiootti vaikkapa erytromysiiniin ja tauti lähtee paranemaan.
Mykoplasma on siis samaan aikaan sekä tuttu että tuntematon. Sen esiintyminen vaihtelee eri vuosina, ehkä 1-3 vuoden välein, mutta syytä ei tunneta hyvin. Nyt korona-aikana vaihtelu on korostunut. Koronan ensimmäisinä vuosina mykoplasma näytti hävinneen. Vuonna 2023 englantilaiset tutkijat kirjoittivat Lancet Microbe -lehdessä otsikolla ”Mycoplasma pneumoniae: gone forever?” Koronatoimien, turvavälien ja maskien käytön seurauksena mykoplasmatapausten määrä oli kutistunut maailmanlaajuisesti niin vähiin, että vuonna 2021 sitä ei löytynyt Amerikasta lainkaan ja Euroopastakin vain 0,1%:ssa tutkituista näytteistä. Monet muutkin hengitystieinfektiot, kuten influenssa, olivat vähissä korona-ajan alussa, mutta alkoivat sitten tehdä paluun vuosina 2022-2023, mutta mykoplasmaa ei näkynyt ennen kuin vuoden 2023 lopussa.
Nyt 2024 mykoplasmatapausten määrät ovat 2-4-kertaisia aiempiin piikkivuosiin verrattuna. Tanskassa epidemia alkoi lokakuussa 2023 ja on jo jatkunut tähän. Sama on ilmeisestiSuomessa, vaikka Tanskan epidemia on paremmin dokumentoitu (Lancet Reg Health Europe). Vaikka tapausten määrä nousi 2,9-kertaiseksi, niin taudin vaikeus ei lisääntynyt, vain ihottumaa esiintyi enemmän kuin ennen. Infektiolääkäri Sirpa Räsäsen (AL 29.11.2024) mukaan Pirkanmaalla on ollut 800 mykoplasmatapausta, kun normaalivuosina on 150-250.
Mykoplasmat ovat pieniä bakteereja, joita alkuaikoina epäilyiin viruksiksi, koska ne läpäisivät bakteeritiiviin suodattimen. Puhuttiin myös Eaton-”agenssista” löytäjän mukaan, ja tautia nimitettiin atyyppiseksi pneumoniaksi tai vain viruspneumoniaksi. Muistan 1950-luvun alun Valituista Paloista jutun, jossa sanottiin, että lääkärin ei enää tarvitse miettiä, onko keuhkokuumeen aiheuttaja bakteeri vai virus, koska hän voi antaa hoidoksi uutta antibioottia aureomysiinia. Tämä tehoaa kyllä mykoplasmaan, mutta tuhoaa lasten hampaat ja onneksi parempia vaihtoehtoja on löydetty. – Mykoplasman vasta-ainediagnostiikka verinäytteistä tehtiin usein virusvasta-ainemääritysten yhteydessä ja olen niitä paljon lukenut.
Tampereen yliopiston ensimmäinen mikrobiologian professori Elli Jansson (1927-2020) oli mykoplasmaspesialisti. Ihan vastaavaa auktoriteettia ei nykyään ole. Mykoplasmaan perehtyneitä lääkäreitä Suomessa kuitenkin riittää ja tauti tulee varmasti hyvin diagnosoiduksi ja hoidetuksi.
Koska mykoplasma näyttää niin sitkeästi kiertävän ja aiheuttavan melko suurta tautitaakkaa, niin olisi loogista kysyä, voisiko sitä vastaan rokottaa. Lyhyt vastaus on ei, rokotetta ei ole. Kuitenkin rokote voisi olla mahdollinen, koska porsaiden ja vasikoiden vastaavaa tautia vastaan on rokotteet. Eläinrokotteiden kehittäminen ja käyttäminen on suoraviivaisempaa kuin ihmisellä, mutta näin mykoplasmaepidemian aikana voisi ihmiselle tarkoitettu mykoplasmarokotekin tulla puheeksi.
Kirjoittaja Timo Vesikari
