Vasta-ainehoito tuli kertaheitolla tunnetuksi, kun presidentti Trump sairastui koronaan vaalikampanjan loppumetreillä lokakuussa 2020. Hän meni sairaalaan parin päivän oireilun jälkeen ja sai ilmeisesti heti kättelyssä Regeneronin valmistamaa vasta-ainecocktailia. Valmiste oli vasta varhaisessa tutkimusvaiheessa, eikä sen käyttö tutkimusten ulkopuolella ollut sallittua, mutta Trumpin kohdalla tehtiin poikkeus. Vaikutus oli dramaattinen ottaen huomioon, että kyseessä oli selvästi riskiryhmäläinen. Trump parani melkein silmissä ja sairaalan kirjoissa pari päivää.
Trump sai lisäksi deksametasonia, joka teki hänet energiseksi ja lähes euforiseksi. Presidentti lähti ajelulle ympäri Washingtonia tervehtimään kannattajiaan, ollessaan vielä kirjoilla sairaalapotilaana. Vaikka Trumpin tapaus sai koomisiakin piirteitä, se antoi samalla viitteen siitä, miten ikäihmisten koronaa pitäisi oikeastaan hoitaa.
Monoklonaalisia vasta-aineita on sittemmin tutkittu perusteellisemmin ja ne alkavat juuri näinä aikoina tulla käyttöön COVID-19 taudin hoidossa. Tämä tapahtuu samanaikaisesti, kun viruslääke molnupiraviiri on vastikään saanut myyntiluvan (blogikirjoitus 4.11.2021). Lisäksi Pfizer tiedotti juuri viruslääkkeestä (ritonaviiri), jolla oli hyvä teho riskiryhmäpotilailla. Nähtäväksi jää, miten nämä löytävät roolinsa. Viruslääkettä voi ottaa pillereinä kotona, kun taas vasta-aineet annetaan yleensä suonensisäisesti (tai joskus lihakseen), sairaalassa siis.
Varteenotettavia monoklonaalisia vasta-ainevalmisteita on ainakin kolme. Ne kaikki suuntautuvat koronan piikkiproteiiniin, kuten rokotteetkin. Siinä missä rokotteet johtavat elimistön aktiiviseen vasta-aineenmuodostukseen ja siten suojaavaan immuniteettiin, ovat vasta-ainevalmisteet eräänlaista kannettua vettä kaivossa. Ne suojaavat kyllä, mutta hajoavat sitten elimistössä. Uusia koronavasta-ainevalmisteita on kuitenkin muokattu siten, että ne hajoavat hitaasti ja suojavaikutus kestää useita kuukausia.
Trumpille annettu Regeneronin (yhdessä lääkejätti Rochen kanssa) tekemä vasta-aineyhdistelmävalmiste on juuri saanut myyntiluvan Britanniassa nimellä Ronapreve ja myyntilupa on tulossa 20 maassa. UK hinta on jossain 1000-2000 punnan haarukassa. Ennakkotietojen mukaan valmisteella on 70% teho koronan aiheuttaman sairaalahoidon ja kuolemien ehkäisyssä. Hoito lyhentäisi COVID-19 taudin kestoa keskimäärin 4 vuorokautta. Tähän nähden hinta on toki kohtuullinen, noin yhden sairaalapäivän hinnan verran ja paljon vähemmän kuin tehohoitopäivä.
Hitusen pitemmällä on GSK/VIR Biotechnologyn sotrovimab, joka on vain yksi monoklonaalinen vasta-aine eikä siis cocktail. Sen pitäisi silti tehota kaikkiin koronan variantteihin. Se on jo saanut väliaikaisen (emergency use) myyntiluvan USA:ssa ja yhden suonensisäisen annoksen hinta on 2100 dollaria. Käyttöaiheena on erityisesti riskiryhmät ja lapset (!). Hyväksyntä EU:ssa on pitkällä ja EU on tehnyt ennakkotilauksen 220 000 annoksesta, jota ainakin 16 jäsenmaata aikoo hyödyntää. Tämä on vähän kuin EU:n yhteinen hankinta rokotteille, mutta pienemmässä mittakaavassa.
Äskettäin myös AstraZeneca tiedotti onnistuneista tutkimustuloksista vasta-ainecocktaililla. Tutkimuksessa oli 822 potilasta, jotka olivat pääosin perussairaita. Astra Zenecan vasta-aine vähensi koronaan liittyviä sairaalahoitoja ja kuolemia 67%. Neuvottelut USA:n ja EU:n kanssa ovat meneillään. Hintaa ei ole ilmoitettu, mutta se tuskin on halpa.
Vasta-aineet sekä viruslääkkeet mullistavat koronan hoidon. Vasta-ainehoidot tulevat ensisijaisesti olemaan saatavilla vauraissa maissa, mutta siellä hinta ei ole este hoidoille. Lääkärit joutuvat pian miettimään tarkemmin kunkin hoidon aiheet: milloin vasta-ainetta, milloin lääkettä, milloin ehkä molempia? Hienosäätöä tarvitaan paljon, mutta näkymät ovat hyvät.
Hoidot eivät kuitenkaan korvaa rokotuksia. Rokotusten kannalta voi olla jopa haitallista, kun kuolemanpelko vähenee ainakin länsimaissa. Koronasta ei kuitenkaan päästä eroon paremmilla hoidoilla, vaan ainoastaan rokotuksilla.
Kirjoittaja Timo Vesikari
