Presidentti Putin ilmoitti 11.8.2020, että Venäjällä on valmis Covid-19 rokote, joka on rekisteröity ja voidaan ottaa käyttöön. Propagandavoitto oli sillä selvä ja tehoa lisäsi rokotteen kutsuminen nimellä ”Sputnik V”. Vuonna 1957 oli pakko uskoa, että uutinen Sputnikista oli totta, kun sen näki itse taivaalla. Entä onko tämä rokote totta?
Länsimaista tulleella kritiikillä on useita kohteita: 1. rokotteesta ei ole olemassa julkaisuja, jotka mahdollistaisivat ulkopuolisten tutkijoiden itsenäisen arvion Venäjän rokotteesta, 2. vaikka tiedot ”valmiista” rokotteesta pitäisivätkin paikkaansa, niin rokote perustuu vakoilemalla ja kopioimalla saatuun informaatioon ja 3. rokotetta ei ole ennen rekisteröintiä testattu normaalissa järjestyksessä ja tiedot sen tehosta ja turvallisuudesta puuttuvat.
Olisi todella hyvä, jos Venäjän rokotteesta olisi saatavilla julkaistua tietoa. Julkaisut viime heinäkuussa New England Journal of Medicinessä (Moderna) ja Lancetissa (Oxford ja Wuhan) ovat luoneet uskon siihen, että tehokas koronarokote on mahdollinen. Mutta toisaalta Venäläinen rokote on ilmeisesti samantapainen kuin Oxfordin ja Wuhanin rokotteet, joten se voisi toimia yhtä hyvin.
Saatavilla olevien vajavaisten tietojen mukaan venäläinen rokote on samantapainen kuin Oxfordin ja Wuhanin rokotteet. Siinä koronaviruksen piikkiproteiini on yhdistetty lisääntymiskyvyttömäksi tehtyyn adenovirukseen, joka toimii kuljettimena ja immuunivasteen voimistajana ja suuntaajana (ks. blogi ”Adenovirukseen yhdistetyt koronarokotteet”). Oxfordin rokotteessa on simpanssin adenovirus ja Wuhanin rokotteessa ihmisen adenovirus tyyppi 5. Venäläisessä rokotteessa on kaksi ihmisen adenovirusta. Ihmisen adenoviruksen käyttöön kuljettimena liittyy se ajattelu, että osalla ihmisistä voi olla vasta-aineita tätä vastaan ja ne voivat estää tai haitata rokotusta. Kiinalaisten tutkimuksessa tämä vahvistettiin, mutta haitta ei ollut kovin suuri.
Ovatko venäläiset sitten pystyneet tekemään Covid-19-/adenokuljetinrokotteen ilman teollisuusvakoilua ja hakkerointia? Luultavasti kyllä. Venäjällä on aikaisemmin valmistettu sekä MERS-rokotetta että Ebola-rokotetta vastaavalla tekniikalla. Ebola-rokotteella on Venäjällä rekisteröinti käytettäväksi ”hätätilanteessa”, vaikka sen tehotutkimus Afrikassa jäi ilmeisesti kesken. Covid-19 rokote rakentuu näille aikaisemmille kokemuksille. Vakoilun osuudesta ei voi sanoa mitään, kun mitään konkreettista väitettä ei ole esitetty. Venäläiset joka tapauksessa sanovat, että heidän rokotteensa perustuu koetellulle teknologialle toisin kuin vaikkapa RNA- tai DNA-rokotteet.
Venäläisen Gamaleya-instituutin rokote on selvästi herättänyt kiinnostusta maailmalla ja ilmeisesti mm. Intia ja Brasilia neuvottelevat rokotteen valmistamisesta. Näillä molemmilla mailla on suuri kapasiteetti ja paljon näyttöjä virusrokotteiden valmistuksesta, joten yhteistyökuvio kuulostaa uskottavalta.
Entä tiedämmekö tarpeeksi venäläisen Covid-19 rokotteen tehosta ja turvallisuudesta? Emme, eikä rokote missään tapauksessa saisi myyntilupaa Euroopan Unionissa tai Yhdysvalloissa. Se ei myöskään saisi näillä eväillä WHO:n hyväksyntää, mutta ensin on todettu, että tiedot rokotteesta ovat vähintäänkin puutteellisia, niin toiseksi voidaan kysyä mitä puuttuu.
EU:n ja USA:n viranomaiset edellyttävät rokotteiden testaamista faasi I-II-III kaaviolla ennen myyntiluvan myöntämistä. Faasi III tarkoittaa rokotteen tehon ja turvallisuuden osoittamista tulevassa varsinaisessa kohderyhmässä. Venäläisellä rokotteella on testattu vajaa 100 henkilöä faasi I-II tutkimuksessa, kun Oxfordin rokotteen vastaava luku on yli 1000. Venäjällä suunnitellaan aloitettavaksi 1600 henkilön faasi III -tutkimusta, kun Oxfordin (AstraZeneca) rokotteella on aloitettu 30 000 henkilön faasi III tutkimus Etelä-Afrikassa, Brasiliassa ja mahdollisesti muuallakin. Ero on selvä, mutta mikä on suuremman faasi III tutkimuksen ja sen tulosten odottamisen lisäarvo?
Suuri 30 000 henkilön (joista puolet saa rokotetta) tutkimus lisää tietysti luottamusta rokotteen turvallisuuteen, mitä länsimaissa tarvitaan myönteisen suhtautumisen varmistamiseksi. Samalla saadaan joku teholukema (%). Luultavasti rokote saa myyntiluvan tämän lukeman arvosta riippumatta. Luottamus siihen, että sekä turvallisuus- että teholuvut tulevat olemaan hyväksyttäviä, on joka tapauksessa suuri, koska AstraZeneca yhteistyökumppaneineen on jo aloittanut satojen miljoonien rokoteannosten valmistamisen.
Ovatko länsimaat jääneet omien myyntilupasäännöstensä vangeiksi ja siksi hävinneet Covid-19 rokotteen nopeuskilpailun? Näin ei voi sanoa, jos valittavana on venäläinen rokote nyt tai kunnolla testattu rokote muutaman kuukauden kuluttua. Mutta Venäjän julkitulo on muistutus siitä, että samat säännöt eivät päde kaikkialla, ja selvästikin venäläinen rokote kelpaisi tässä tilanteessa monille maille, joissa koronaa on paljon ja johtajan valta suurempi kuin viranomaisten.
