Timo Vesikarin blogi

Missä luuraa nenäsuihkerokote koronaan?

Koronapandemian ja rokotekehityksen alkuaikoina suomalainen idea nenäsuihkeena annettavasta koronarokotteesta sai runsaasti näkyvyyttä mediassa. Ajatus viehätti kahdesta syystä: 1. se oli kotimainen hanke ja 2. nenään annettavaa rokotetta voitaisiin perustella luonnollisena tapana suojautua koronalta, joka tarttuu hengitysteiden kautta. Kolmas seikka oli se, että lupailtiin hyvinkin nopeaa toimitusta, jos vain rahoitusta tulisi.

Hanke ei ole edennyt kovin nopeasti, mutta se on kuitenkin edennyt kuin juna, joka on vähän sivuraiteella. Rokotteen kehittämistä varten perustettiin yhtiö Rokote Laboratory Finland ja se sai hankkeeseen rahoitusta 9 miljoonaa euroa kesällä 2021. Se ei ole ihan vähän, mutta ei myöskään paljoa, jos sitä verrataan menestyksellisten suuryhtiöiden saamaan miljarditukeen Yhdysvalloissa ja myös EU:ssa. Päärataa kulkevat junat ovatkin jo ajat sitten ajaneet ohi.

Rokotetta on nyt alettu kutsua 2. sukupolven koronarokotteeksi, syystä tai toisesta. Siinä on koronaviruksen piikkiproteiinia koodaava geeni adenoviruskantajassa, eli se muistuttaa aika tavalla vaikkapa Sputnik-rokotetta nenään annettuna. Toinen sukupolvi saattaa tarkoittaa sitä, että nenäsuihkerokotetta voitaisiin käyttää tehosteena annettavaksi henkilöille, jotka aiemmin ovat saaneet muuta koronarokotetta. Näin on paras ollakin, sillä rokottamattomia ei enää juuri löydy.

Yhtiö on huhtikuussa tehnyt sopimuksen ulkopuolisen valmistajan kanssa GMP-tuotteen valmistamiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että tehdään rokotetta, joka täyttää ihmiselle annettavan rokotteen laatuvaatimukset. Tähän vaiheeseen edetään yleensä, kun on saatu hyviä tuloksia eläinkokeista. Näin varmaan on, vaikka tuloksia ei liene julkaistu. GMP-valmisteella on tarkoitus tehdä faasi 1/2 ihmiskokeita.

Rokote Finlandin nenäsuihkerokote ei ole päässyt New York Timesin koronarokotelistalle, jossa on käytössä olevat rokotteet tai ihmiskokeisiin edenneet rokote-ehdokkaat, joita on yhteensä 160. Lisäksi on jo 15 rokotetta, joiden kehittämisestä on luovuttu. Nenäsuihkerokotteita ei ole montaa, mutta niitäkin on.

Hong Kongin ja Xiamenin yliopistossa kehitetty nenäsuihkerokote on jo löytänyt valmistajan (Wantai Biological Company) ja yhtiö on jo tehnyt faasi 2 tutkimukset ja faasi 3 on menossa. Myös tätä rokotetta ajatellaan käytettäväksi tehosteena. Rokotteessa kantajana on heikennetty elävä influenssavirus. Tämä on sikäli tuttua, että nenäsuihkeena annettavaa elävää influenssarokotetta käytetään mm. Suomessa lapsille. Nenään annettava influenssarokote ei kuitenkaan toimi hyvin aikuisilla, joilla on entuudestaan influenssaimmuniteettia.

Toinen yhdistelmärokote käyttää siipikarjan Newcastle Disease eli NDV-virusta koronageenin kantajana. NDV ei aiheuta tautia ihmisellä, mutta sen lisäksi kantajavirus on inaktivoitu. Etuna on se, että NDV kasvaa hyvin kananmunissa, mikä on perinteinen ja halpa rokotteen valmistusmuoto. Rokoteidea on peräisin USA:sta Mount Sinai -yliopistolta, mutta helpon valmistuksen vuoksi siitä ovat olleet kiinnostuneita ainakin Thaimaa, Vietnam, Meksiko ja Brasilia. Brasilialainen suuri rokotevalmistaja Butantan on jo antanut rokotteelle nimen Butanvac. Faasi 2/3 tutkimus on menossa.

Italiassa (Rei Thera -yhtiö) on kehittänyt Rokote Finlandin tuotetta vastaava adenovirusvektorirokotteen. Rokote on edennyt faasi 2 tutkimukseen, mutta Italian hallitus on epäröinyt tukea jatkoa. Kansallisen rokotteen ajatus ei siis sittenkään ole ollut yksin riittävä.

Intialainen Bharat Biotech sen sijaan on aloittanut jo 2/3 faasin tutkimukset adenovirusvektorirokotteella, jonka se on lisensoinut Washingtonin yliopistosta. Bharat yleensä panee tuulemaan.

Sekä nenäsuihkerokotteelle ylipäänsä että adenoviruspohjaiselle sellaiselle on siis olemassa ennakkotapauksia, vaikka nämä ovatkin selvästi vähemmistössä kaikkien olemassa olevien ja kehitettävien koronarokotteiden joukossa. Tuskinpa moni löisi suuria summia vetoa Rokote Finlandin onnistumisen (tai menestymisen) puolesta, mutta voihan koronarokotusten maisema muuttua vielä paljonkin siihen mennessä, kun Itä-Suomen rokote on valmis.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Parempi hepatiitti B -rokote aikuisille

Osallistuin Lontoossa kansainväliseen maksatautikokoukseen ja pidin esityksen hepatiitti B -rokotuksesta. Kokemus oli uusi, sillä en ole mikään maksatautiekspertti. Hämmästyin kokouksen suuruutta, mutta se epäilemättä on

Lue artikkeli >>

Apinarokko yllätti (vähän)

Ensimmäinen reaktioni apinarokkouutisiin oli, että tämäkin on nyt ankka tai Ruokolahden leijona. Onhan apinarokkoa ollut vuosikymmeniä Länsi-Afrikassa. Ehkä tässä on vain saatu vaihteeksi uutta ainesta

Lue artikkeli >>

Rokotepihtarit THL:ssä

Torstaina 5.5. oli tiedotustilaisuus, jossa oltiin yhtä hymyä ja THL toivotti kansalaisille hyvää kesää. Ilon aiheena oli se, että koronatapaukset ovat kääntyneet laskuun. Oli odotettu,

Lue artikkeli >>