Timo Vesikarin blogi

Luonnollinen immuniteetti suojaa (vähän) koronaa vastaan

Pian koronapandemian alettua vuonna 2020 havaittiin, että MPR eli tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokotus saattoi antaa jonkinlaista suojaa COVID-19 tautia vastaan. Näyttö ei kuitenkaan ollut kovin vahvaa, eikä mekanismia varmuudella tiedetty. Selitykset kulkivat kahta linjaa: 1. koronaviruksen S-proteiinin ja MPR-virusten rakenneyhteneväisyydet (n. 30% luokkaa) ja niistä seuraava ristireaktio ja 2. luonnollisen immuniteetin stimulaatio MPR-rokotuksen vaikutuksesta.

Oikeiden koronarokotusten osoittauduttua erittäin tehokkaiksi COVID-19 tautia vastaan ovat pohdinnat luonnollisesta immuniteetista jääneet ymmärrettävästi taka-alalle. On selvää, että MPR-rokotuksilla ei koronaa kannata yrittää ehkäistä, kun täsmärokotteita on saatavilla. Uutta tietoa tulee aika vähän, kun kysymys on sivuraiteella olevasta aiheesta, mutta tulee kuitenkin.

Turkkilaisessa raportissa (Yangil ym.) kerrottiin sotilaista, jotka olivat koulutuksessa raja-alueella maaliskuusta kesäkuuhun vuonna 2020 eli korona-aikaan. Ryhmässä oli 245 miestä, joiden keski-ikä oli 25 vuotta. Pieni osa eli 38 miestä sai koulutuksen alussa MPR-rokotuksen ja lisäksi monia muita rokotuksia, kuten varicella-rokotteen (elävä) ja hepatiitti, meningokokki ja pdt-tehosteet. Rokotusten tarkoituksena oli suojata tätä porukkaa ”rajan taakse” suuntautuvissa operaatioissa. Korona-aalto pyyhkäisi varuskunnan yli ja ryhmästä 90 miestä sairastui, tosin kukaan ei vakavasti. COVID-19 tauti diagnosoitiin PCR-testillä. Rokottamattomista sairastui 84 (40,6%) ja rokotetuista 6 (15,8%). Ero oli tilastollisesti merkitsevä. Voidaan myös laskea, että rokottamattomien riski sairastua koronaan oli 3,6-kertainen MPR-rokotteen (plus muita rokotteita) saaneisiin verrattuna.

Tutkimus on jälkikäteen tehty eli siihen ei liittynyt ennakkosuunnitelmaa. Sijaa kritiikille siis on, mutta silti se liittyy sarjaan aikaisempia huonoja tutkimuksia, joista on tullut samansuuntaisia tuloksia. Suomessakin alokkaat saavat palvelukseen tullessaan MPR-rokotetehosteen, mikä varmaan on hyvä myös koronaa ajatellen. Kukaan ei liene asiaa tutkinut.

Jos Turkin sotilaslääketiede ei oikein vakuuta, niin toinen äskettäin verkkoon (ei vielä painettuun lehteen) ilmestynyt tutkimus tulee USA:sta Harvardista ja Brighamin naistensairaalasta. Siinä oli tutkittu 73 852 koronapotilasta ja arvioitu eri taustatekijöiden vaikutusta taudin vaikeusasteeseen, kun mitattiin sairaalaan ja teholle joutumista. Yksityiskohtia ei ole saatavissa, mutta tutkijoiden johtopäätös oli, että MPR-rokotuksen suojavaikutus oli luokkaa 38-32% ja tdap-rokotuksenkin 27-20%.

Nämä tutkijat (Mayadan ym.) ovat myös selvittäneet mahdollista ristireaktiota solutasolla. MPR-rokotuksen mahdollinen suojamekanismi välittyisi luonnollisen immuniteetin stimulaation kautta siten, että MPR:n jälkeiset T-muistisolut ”heräävät” uudelleen kohdatessaan koronaviruksen. Mekanismi toimii myös toisin päin. Tutkijat keräsivät koronasta toipuneiden henkilöiden verinäytteitä ja osoittivat, että heidän T-solunsa reagoivat MPR- ja tdap antigeeneille.

Vaikka tieto tulee eri palasista, niin yleiskuva on, että varsinkin elävät virusrokotteet mutta myös vähemmässä määrin muut rokotukset estävät tai lieventävät COVID-19 tautia niin aikuisilla kuin lapsillakin. Tästä voisi vetää sellaisen yleistävän päätelmän, että ”rokotus kannattaa aina” pätee myös koronaa ajatellen. Ehkä kaikki elämän aikana annetut rokotukset, kuten influenssa-, hepatiitti- ja pneumokokkirokotukset, kukin pieneltä osaltaan tehostavat vastustuskykyä myös COVID-19 tautiin.

Aika moni uskoo tähän jo ainakin vähän. Ainoa, joka sitkeästi jurnuttaa vastaan on THL, jonka englanninkielisessä nettiartikkelissa todetaan, että muilla rokotuksilla ei ole mitään suojavaikutusta.

Lasten osittaiselle koronasuojalle on yhtenä selityksenä ollut juuri MPR-rokotus ja sen tehostevaikutus luonnolliseen immuniteettiin. Muita selityksiä on ”tavallisten” hengitystieinfektioita aiheuttavien koronavirusten (OC43, 229E, HKU1 ja NL63) antama ristisuoja. Kylläkin nämä virukset aiheuttavat jonkin verran hengitystieinfektioita lapsilla, mutta yleisempiä lasten nuhakuumeen aiheuttajia ovat toki rinovirukset. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että korona-aikana rinovirukset ovat jopa lisääntyneet lapsilla. Rinovirus tukkoisessa nenässä pitää varmaan koronan poissa jo sinällään, kun nämä virukset eivät tahdo mennä samaan soluun. Mutta sen lisäksi toistuvat nuhakuumeet voivat hyvinkin vaikuttaa myös luonnollisen immuniteetin tehostumisen kautta.

Lapsilla on siis useita osittaisia suojamekanismeja koronaa vastaan, mutta lasten oikeita koronarokotuksia tarvitaan silti. Varianttien mukana lasten koronatapaukset ovat lisääntymässä.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Toivotaan, toivotaan koronastrategia

Sanna Marin ja hänen hallituksensa osoittivat todellista johtajuutta tasan kerran koronaepidemian aikana, maaliskuusssa 2020. Valmiuslaki ja Uudenmaan sulku olivat sen verran näyttäviä toimenpiteitä, että ihmiset

Lue artikkeli >>

Kansalliset koronarokotteet

Koronapandemian alussa vuonna 2020 vallitsi suuri epätietoisuus siitä, miten rokotteiden kehitys uutta koronavirusta vastaan tulisi tapahtumaan ja ennen kaikkea siitä, mikä tie johtaisi menestykseen. Perinteisillä

Lue artikkeli >>

Koronassa ei synny laumasuojaa

Kirjoitin 17.12.2020 blogin otsikolla ”Entä jos korona käyttäytyy kuin rotavirus”. Tuolloinen ennustus näyttää monessa suhteessa pitävän paikkansa. Rotavirusrokotukset aloitettiin Amerikoissa vuonna 2006 ja Suomessa vuonna

Lue artikkeli >>